Still alive

”Long time no nothing” – texted my friend the other day. True, it’s been long since I was in touch with my friends, in Finland. The same applies for this travel blog. It’s been a long time since I updated you, my reader. So, I decided to start fresh, and this time in English. I hope you’re happy, especially Heather and Peter, if you’re reading this!

There’s no way I’m going to catch up with everything that’s happened since my last posting. Actually, last time I really wanted to write was about my trip to Swaziland over Christmas, but I’ve been engaged in other activities and a new relationship. Mostly my time has been traveling, less writing. My girlfriend keeps a journal, and we keep a common journal, too. I know I enjoy writing, just sometimes it’s difficul to start, however, I should do it. It also helps keep track of life. Now that I haven’t been writing I feel that time has passed so quickly and I’ve forgotten about many wonderful memories. Writing is also a helpful means of processing my thoughs.

I’m in a plane right now, on our way from Finland to Switzerland. The second visit to Finland this year. We’ve just been to my cousin’s wedding and spent a couple of days at the summer cottage swimming and saunaing (?) a lot. So beautiful, so relaxing, the Finnish summer. It was great seeing family from far away at the wedding. There was family from Sudan, Australia, East Europe, us from Switzerland and many from Finland. It was the fifth wedding in less than four months! I really liked my cousin’s get-a-way-car. It was a decorated truck! And at the back it had buckets and containers bouncing and drumming instead of cans and bottles.

Life in Switzerland has been treating me well. I’ve discovered new parts of the country, some good new hiking as well. A few friends have visited and it’s been really nice to be able to show them around. The country has a lot to offer! So I’m gradually feeling more integrated again. Yet, I’m still not speaking French. I’ve got some good training materials and trying to study the language regularly. My excuse is that I’m not forced to speak French. Everywhere I can get by in English. Well, I just managed to arrange the selling of my bed in French. Yes, actually I’m moving next weekend to live by myself! Préverenges has treated us well, and I’ll miss the lake and short commute to work, yet I’m looking forward to the freedom of having my own place. I got the place through my girlfriend, as her friend is moving away temporarily.

Other news is that I’m finally traveling to the field. I’ll be going to Lebanon in mid-August. Will be great to be back in the field, and I’m sure there’s a lot for me to learn about finance work in the field at Medair. Whilst in Finland, we met briefly with my previous boss from Cambodia; it inspired us both! So, hopefully at some point we’d be living in the field again.

Two weeks ago we did a road trip through Switzerland-Austria-Germany-Belgium-Netherlands-Luxembourg-France. We went to a wedding in Germany. On the way there we stopped on an island at lake Constance, called Lindau. Very nice, I would recommend visiting it if possible. The wedding in Germany was in Ulm, and it was my girlfriend’s friend who got married. It was one of the best weddings I’ve ever been to. Doves, castle setting, fun!, unlimited drinks, good food, dance, photos, and a private brunch the next morning! Other highlights of the trip were cycling in Amsterdam, driving on the Autobahn, enjoying the sun and the sea in Oostende, the grande train station, jewels and square donuts of Antwerp, family time in Hasselt, and the night in Strasbourg!

Yeah, otherwise this year we’ve been to the Lake Como area in Italy (Italy is always nice!), stayed there in a spa hotel, which we have very fond memories of, then going to France to ski with some friends from Finland, my first trip to the UK, as we spent a long weekend in London/Oxford, and visiting Finland and Belgium once before as well. We’ve already booked our next trip to the Philippines, which will be our long break this year, two weeks in November. And as said before, I’ve discovered plenty in Switzerland this year too! Just the eastern part of the country is still unexplored. However, I’ll be going to visit my friend from Hong Kong in St Gallen in a couple of weeks, which is near the Appenzeller region in the North-East.

Anyhow, just to say that I’m still alive and doing well. I’ll be posting more about travels and life in Switzerland again!

Climbing rocks at the farm in Swaziland I found a beautiful girl by a beautiful lake <3 Skiing in Schwarzsee Exploring Mer de Glace in Chamonix Milano! Crazy fun in Oxford Husky safari in Lapland We were so lucky to even see the northern lights! In a football tournament with the refugees Dent de Vaulion at the Jura mountains Belgian beer in Bruges Mount Pilate, and the church that was on the edge, really Hiking near Valence in France On the first via ferrata in Champery  Paragliding in Annecy Visitors from across the sea. Enjoying the wine festival in Vaud :) Hiking in Leysin Me and Deb as the apero team in Mike and Deb's wedding! Swimming on the way to Grammont Biking in Le Tour Hiking Dents du Midi, 10hrs, 3200m! Uncle-Peter from Oz Basking at Lake Geneva Such great fun wedding in Ulm! I amsterdam Square donuts in Antwerp Idyllic Strasbourg Finnish Summer

Kesän viimeiset vieraat

Ranska, Sveitsi - 2.10.2016 22:45

Vai syksyn ensimmäiset?

Sain esitellä Sveitsin ihmeitä äidilleni ja siskolleni, kun he tulivat kylään syyskuun puolivälissä. Viime vuoden lämpimän syksyn perusteella ajattelin, että syyskuu on vielä hyvä ja lämmin aika tulla käymään Sveitsissä. Ja niin se oli tänäkin vuonna muutamaa sadepäivää lukuunottamatta. Jotka sattuivat osumaan juuri heidän visiittinsä aikaan. Sveitsi jätti siis kauneimman puolensa pilvien varjoon, mutta keksimme kyllä paljon muuta vuorien sijaan.

Halusin esitellä perheelleni täkäläistä elämääni ja paikallista kulttuuria, mutta myös antaa aikaa vain yhdessäololle, ja ehkä siihen sateinen sää olikin hyvä. Kokkasimme yhdessä; valmistimme raclette -illallisen paikalliseen tapaan ja teimme myös suomalaista lakkakääretorttua, josta riitti iloa moneen hetkeen. Äiti toi Suomesta saakka lakat ja jopa sähkövatkaimen tortun tekoon. Ei ole meillä poikamieskämpässä paljoa välineitä leipomiseen, mutta hyvää ruokaa kyllä syömme. Sain Suomesta myös juustohöylän, Eloveenan puuropusseja ja ruisleipää, sekä brändi-pähkinäjuustoa, josta myös ranskalaiset kämppikseni olivat vakuuttuneita.

Äiti ja sisko pääsivät tutustumaan myös työpaikkaani, seurakuntaani ja ystäviini siellä. Sattuipa myös, että seurakuntaan oli astellut samana iltana uusi suomalainen vaihtariopiskelijakin, joten meillä suomalaisilla olikin yhtäkkiä hyvin kotoisa olo. Kävi ilmi, että opiskelin samassa yliopistossa ja kävin samassa seurakunnassa hänen kanssaan siitä tietämättä, ja nyt tapasimme täällä.

Vaikka päivät olivat pilvisiä, niin ei täysin sateisia kuitenkaan, joten näimme kauniit viiniterassit, jotka ovat UNESCOn maailmanperintökohde. Kävimme tutustumassa myös suklaan valmistukseen ja ihmeelliseen maailmaan Caillerin suklaatehtaalla. Näimme Luzernin vanhan kaupungin ja Interlakenin turkoosit järvet. Kävimme myös kuumien lähteiden kylpylässä sumuisten vuorten ympäröimänä. Ja tietysti söimme juustofondueta perinteikkäässä hirsimökissä. Lopulta jopa sää selkeni niin, että viimeinen päivä saatiin viettää aurinkoisessa Chamonixissa Ranskassa. Äidin ja siskon toive nähdä lumihuippuisia vuoria toteutui, kun nousimme hissillä Aiguille du Midin huipulle 3800 metrin korkeuteen Mount Blancin komistamiin maisemiin.

Lavaux viinitilat Luzern, Sveitsi Luzern, Sveitsi A La Maison Cailler Paiju Chamonix, Ranska Aiguille du Midi, 3800m Mount Blanc

I kvartaali 2016

Italia, Ranska, Sveitsi - 24.4.2016 22:44

Ja sitä ollaankin siirrytty jo kesäaikaan sitten viime päivityksen!

Aika tuntuu olevan kuin liukas saippua, joka ei meinaa millään pysyä käsissä. Kuusi kuukautta on toki suhteellisen lyhyt vielä, mutta silti tuntuu käsittämättömältä, että olen asunut täällä jo puoli vuotta. Asettuminen on tosiaan vienyt aikansa, mutta nyt vihdoin tuntuu siltä, että elämä Sveitsissä alkaa saada jotain raameja. On löytynyt mukava asunto ja kivat kämppikset rauhalliselta alueelta Genevejärven rannikolta ja työpaikan läheisyydestä. Työmatka taittuu pyöräillen viinitilojen kautta, tai sateisina päivinä autolla. Hankin elämäni ensimmäisen auton, joka valloitti sydämeni saman tien. Tilava Audi A4 farkku nelivedolla kuskaa minut ja maastopyöräni tarvittaessa vaikka suoraan pyöräreittien lähtöviivalle. Oma auto on helpottanut liikkumista valtavasti, tuonut vapautta ja auttanut asettumaan kodiksi. On se toiminut muuttoautona ystävillekin, ja töissäkin sille on tullut käyttöä viimeksi tällä viikolla, kun kuskasin itseni ja työkaverini Jura vuorille Medairin ROC simulaatioon, jossa olin tällä kertaa mukana simulaatiotiimissä, kun viimeksi koin humanitaarisen työntekijän koulutusviikon osallistujan roolissa.

Vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana luonani on käynyt myös ystäväni Suomesta, jonka kanssa kävimme laskettelemassa Villarsissa ja Verbierissä. Talveen mahtui useampi laskettelureissu, joista yksi suuntautui Titlikseen. Menimme sinne Lucernissa asuvan suomalaisen ystäväni kanssa. Nyt laskettelukausi alkaa olla minun osaltani paketissa ja on aika siirtyä maastopyöräilyn pariin. Kevät on täällä jo pitkällä, vaikka vielä tänään Ranskan Jura vuorilla Westlake seurakuntamme retriitissä satoikin aamulla lunta. Mutta kotikulmilla puut ovat jo vehreitä ja tulppaanit kukkivat kovasti. Söimme lounasta tällä viikolla työkavereiden kanssa järven rannalla ja aurinko lämmitteli jo oikein mukavasti, niin että minäkin pärjäsin t-paidassa.

Pari viikonloppua sitten menimme seurakuntakavereiden kanssa Italian kautta Luganoon, Sveitsin italialaiseen osaan. Matkalla ylitimme lumivuoria, jonka jälkeen laskeuduimme järven rannalle 20 asteen lämpöön. Olosuhteet voivat muuttua todella nopeasti näissä maisemissa. Tykkäsimme Luganosta kovasti. Parasta siinä oli mielestäni upeat maisemat, jotka muistuttivat hieman Norjan vuonoja.

Ehdottomasti yksi kevään kohokohdista on ollut kuitenkin pääsiäismatka Roomaan! Tapasin siellä katolisia ystäviäni Suomesta, joiden kanssa asuin Helsingissä ennen Sveitsiin muuttoa. Rooma oli upea, vielä etenkin pääsiäisenä. Vierailin useissa kirkoissa, joissa vietimme kauniita katolisia messuja. Se oli erityistä aikaa. Olimme UNIV nimisessä tapahtumassa, johon oli tullut opiskelijoita 54 eri maasta. Tapasin hienoja ihmisiä ja samalla opin tuntemaan Rooman lisäksi monia muita kulttuureja. Olin halunnut jo pitkään päästä mukaan tälle pääsiäismatkalle Roomaan ja vihdoin se onnistui! Olin myös hyvin iloinen saadessani viettää aikaa (ja syntymäpäiväni) yhdessä hyvien ystävieni kanssa.

Pian onkin kesälomien aika. Haluan lähteä käymään Suomessa. Sitä ennen kuitenkin ensi viikonlopuksi Barcelonaan äitiä ja siskoa tapaamaan, jota en ole nähnyt yli vuoteen! Töissä menee kaikki hyvin. On ollut aika rauhallista toistaiseksi. Ranskan kieli kehittyy pikkuhiljaa, mutta pitäisi skarpata vielä enemmän sen suhteen!

Vatikaani  Onnea Oskari, uusi pappimme! Santi ja Charles Gelato avec Lucas (BR) Lugano Westlake friendsTitlis Punaisen Ristin museo Genevessä Jeesusmusikaali työkavereiden kanssa Geneven autonäyttely kämppiksen kanssa Laskettelua Verbierissä Laskettelua Chamonixssa

Mont Blanc pisti polvilleen, mutta ei jättänyt kylmäksi

Ranska - 2.11.2014 21:55

Siitä alkaa olla kulunut jo pian kaksi kuukautta. Minua kehotettiin kirjoittamaan ennen kuin unohtaisin, miltä se tuntui. Mutta miten saattaisin unohtaa… en koskaan unohtaisi tuota voimallista, kokonaisvaltaista kokemusta, sitä euforisen hyvänolon ja uupumuksen sekoittamaa tunnetta. Se oli ensimmäinen kertani lumihuippuisella vuorella. Tuntui kuin elämän ja kuoleman taistelulta, sellaiselta 32-tuntiselta. Mutta ennen kaikkea tunsin eläväni! Lue lisää …

Kallio- ja jääkiipeilyä Alpeilla

Ranska - 21:41

2. päivä – Vallorcine (1300m)

Ensimmäinen kalliokiipeilypäivämme Ranskassa. Tavoitteenamme oli harjoitella useamman köyden pituisia ”multi-pitch” reittejä ja totutella pikku hiljaa korkeuksiin, niin kallioseinällä kuin ilmanalan osaltakin. Lue lisää …

Kiipeilyreissu Alpeille alkaa

Ranska - 15.9.2014 13:10

Ystäväni Ruut ehdotti minulle alkuvuodesta hurjaa ideaa lähteä valloittamaan Mont Blanc. Meillä olisi kokenut kiipeilijä mukanamme, joten edessä olisi ainutlaatuinen tilaisuus päästä kokemaan jotain unohtumatonta. Vaikka tiesin itseni kokemattomaksi vuori- tai edes ulkokiipeilijäksi, ja ajatukset lumivyörystä, vuoristotaudista sekä korkeista paikoista pelottivat, niin halusin lähteä mukaan! Tämä olisi tilaisuus kokeilla rajojani ja voittaa pelkoni, tehdä jotain mitä muistella ylpeänä uskalluksestaan. Lue lisää …

Miniloma Rivieralla

Ranska, Yleistä - 29.8.2014 17:07

Edellinen viesti ei sitten jäänytkään kirjan viimeiseksi toisaalta siksi, etten saanut julkaisutyötä ajoissa valmiiksi ja toisaalta siksi, että uusia matkasuunnitelmiakin ehti jo kehittyä.

Minulla oli lähes koko toukokuu lomaa ennen uuden työni aloittamista Uudessakaupungissa, joten amerikkalainen ystäväni Renee toivoi minun tulevan kyläilemään luokseen San Franciscoon. En tosin koskaan ole ollut kovin kiinnostunut matkustamaan Amerikkaan, mutta ehkä vielä jonain päivänä tulen käymään Reneen luona San Franciscossa. Sen sijaan olin kiinnostunut toukokuussa järjestettävästä kehitysyhteistyön intensiivikurssista Keuruun Iso Kirja –opistolla. Ilmoittauduin kurssille ja se oli hyödyllisempi kuin osasin odottaakaan! Sain lisää inspiraatiota lähteä KYT-hommiin ja osittain kurssin ansioista olenkin lähdössä keväällä 2015 Fidan kautta kehitysyhteistyöharjoitteluun, jota odotan jo kovasti! KYT-kurssin jälkeen lähdimme kuitenkin Reneen kanssa viikoksi Ranskan Rivieralle, Nizzaan! Lue lisää …

Alpit, osa III

Ranska, Saksa, Sveitsi - 29.7.2010 12:21

Lue lisää …

Alpit, osa II

Ranska, Sveitsi - 01:33

13. heinäkuuta 2010

Jo tutuksi tulleen leipomokierroksen ja aamupalan jälkeen mentiin varaamaan paikkoja Tour de Francen reitille. Päivä oli yhtä kuuma kuin aiemmatkin elohopean noustessa +30 asteen tietämille. Ennen pyöräilijöitä reitillä kulki karavaani, jossa oli jos joskinlaista mainosautoa ja muuta. Ne onnistuivat luomaan hyvän tunnelman. Pikku hiljaa edessämme pyöri tunnettuja pyöräilijöitä, joita en kuitenkaan tuntenut – aukko sivistyksessä. Ainoa, jonka olisin tiennyt, eli Lance Armstrongin, jäi näkemättä, Mikalta ei. He eivät kuitenkaan vielä kisanneet tässä vaiheessa, vaan ilmeisesti vasta opettelivat pyöräilemään. Luulimme kisareitin kulkevan ohitsemme, mutta se olikin niin, että kisan lähtö ainoastaan oli kylästämme. Niimpä jouduimme vaihtamaan pitkään pidettyjä paikkojamme. No, mutta pyöräilijöiden hengailua oli kiva katsella. Itse lähtötapahtuma ei ollut sen ihmeellisempi, mutta oli kiva nähdä kuinka koko kylän kansa oli kokoontunut paikalle katsomaan.

Täyttävän kreppilounaan jälkeen pääsimme vihdoinkin itse pyöräilemään!

Lue lisää …

Alpit, osa I

Ranska, Saksa, Sveitsi - 26.7.2010 00:38

11. heinäkuuta 2010

Reilu tunti ennen lentoamme, eli noin aamukuudelta, lähdettiin Mikan kanssa lentokentälle. Oltiin tulostettu boarding passit jo edellisenä iltana, kun tehtiin check in netissä. Koska lennettiin vain käsimatkatavaroiden kanssa, niin ei tarvinnut käyttää aikaa lentoyhtiön tiskillä jonottamiseen. Pyörät, pyöräilyvarusteet ja muut matkatavarat olivat nimittäin lähteneet jo viikkoa aikaisemmin Mikan vanhempien vuokraaman pakettiauton mukana.

Välilaskulla Frankfurtissa meillä oli useampi tunti kulutettavana. Kuljeksittiin terminaalista toiseen lentokenttäjunallakin curry wurstia metsästäen, mutta lopputuloksena päädyttiin mäkkäriin katselemaan tiuhaan laskeutuvia lentokoneita. Pienet koneet laskeutuivat enemmän nokka alhaalla, kun taas isoilla koneilla keula oli kohti taivasta. Tapettiin aikaa myös korttia ja tammea pelaamalla, ei siitä sen enempää..

Lennolla Frankenfurtenista Zurichiin tuskin ehti viiniään juoda, kun alettiin jo laskeutua. Mikan vanhemmat ja isosisko tulivat meitä vastaan kentälle, josta matka jatkui autolla kohti Ranskan Morzinea. Matkalla pysähdyttiin syömään schnitzelit ravintolaan, josta oli kivat näkymät järvelle ja vuorille. Oltiin vielä Sveitsissä, mutta ilmeisesti ranskalaisessa osassa, joten ravintolassa käytettiin ranskaa. Omista ranskan opinnoistani oli jäänyt mieleen lähinnä opettajan huvittavat pantomiimiesitykset, joten onneksi seurueemme ranskan ymmärtämistä ei oltu laskettu taitojeni varaan. Kiersimme hyvän matkaa Geneve-järven rantoja ja ajoimme kauniiden kaupunkien läpi. Montreux jäi erityisesti mieleen linnamaisine vanhoine rakennuksineen ja koska se sijaitsi niin jyrkällä ja korkealla rinteellä, josta oli upeat näkymät valtaisalle järvelle. Paikoitellen lähes pystysuoraan rinteeseen oli rakennettu uskomattomia taloja. Sellaisia satujen prinsessalinnoja torneineen. Muutenkin sveitsiläisessä arkkitehtuurissa lukuisten tornien lisäksi silmiin pisti suomalaiseen tottuneena lähes suhteettoman suuret talojen katot ja puuovet ikkunoissa, joiden tarkoitus ilmeisesti oli pitää talo viileämpänä aurinkoisina päivinä. Kylät olivat juuri niin idyllisiä kuin postikorteista näkee. Taloja koristellaan paljon kukilla.

Sitten yhtäkkiä oltiin Ranskan puolella. Ei passintarkastusta tai muuta, niin helppoa Euroopassa on liikkua. Sveitsissä rajanylitykset ovat varmaan arkipäivää monelle. Ihmiset saattavat esimerkiksi asua Sveitsin puolella Genevessä, mutta käydä töissä Ranskassa. Ajamalla pääsee kätevästi Itävaltaan, Saksaan, Ranskaan tai Italiaan ja tietysti myös toisinpäin, mikä tekee Sveitsistä monien kulttuurien kohtauspaikan. Niin, Sveitsihän on sellainen hyvä mikstuuri italialaista tekniikkaa, ranskalaista organisointia ja saksalaista tunnetta, kuten Mika sen hyvin sanoi.

Morzinessa meitä odotti oma alppimajamme, jonne oli aluksi kuitenkin vaikea päästä samana päivänä ajetun Tour de Francen aiheuttamien liikennejärjestelyjen takia. Asuntomme oli kylän keskustassa ja aivan vierestä lähti hissit ylös Pleneylle. Saavuttiin sen verran myöhään illalla perille, ettei siinä ehtinyt muuta kuin asettua taloksi ja hakea kermaiset pitsat iltapalaksi. Loppuillasta piti tietysti nähdä Etelä-Afrikan MM-jalkapallon Espanjan ja Hollannin välinen finaali.

12. heinäkuuta

Seuraava päivä meni vielä köllötellessä. Aamulla käytiin leipomossa (boulangerie), josta ostettiin viisi kroissanttia ja kaksi patonkia (cinq croissants et deux baguettes, sil vous plait), kuten paikallisilla on tapana tehdä. Päivällä noustiin hissillä ylös Pleneylle, josta nähtiin hienosti Euroopan korkein vuori, Mount Blanc. Hyvä tuuri, sillä usein huippu on pilvessä. Syötiin lounas vuoristoravintolan aurinkoisella terassilla. Ruokailuajoista kannattaa pitää huolta, tai muuten voi jäädä ilman ruokaa. Lounasta saa kello 12-14 välisenä aikana ja illalliselle pääsee aikaisintaan kello 19. Jonkinlainen siestakulttuurikin on olemassa. Kylässä Tour de France -vipinä alkoi taas näkyä, koska kisa jatkuisi sieltä seuraavana päivänä.