Sudanista pari sanaa, sitten vaihdan maisemaa

Sudan - 13.12.2014 01:28

Vierailuni Sudanissa alkaa olla tiensä päässä, ja seuraavaksi matka jatkuu etelään kohti Swazimaata. Ensin kuitenkin hieman mietteitä tämän lyhyen ajan pohjalta, jonka olen saanut Sudanissa viettää.

Ennakkoon ajattelin ehtiväni jatkaa gradun kirjoittamista täällä Sudanissa, mutta nähtävää näille 11 päivälle olikin enemmän kuin odotin, joten gradun työstäminen jäi aika vähäiseksi. Yhä jäi kiinnostavia asioita tekemättä ja näkemättä, joten kyllä täällä saa turistikin aikansa kulumaan ihan mukavasti.

Vaikka vierailuni onkin ollut lyhyt, niin tänä aikana tapaamieni ihmisten perusteella sudanilaiset ovat todella ystävällistä ja vieraanvaraista kansaa. Vastaanotto on ollut todella lämmin, niin kirjaimellisesti kuin vertauskuvallisestikin. Liikkuessani Khartoumissa riksatakseilla kuskit eivät usein puhuneet lainkaan englantia, ja vaikka annoin päämääräni osoitteen arabiaksi kirjoitettuna niin hän ei silti saattanut tietää mihin ajaa. Tällöin hän kyseli muilta neuvoa ja aina pääsin minne halusin, eikä kuski yrittänyt huijata maksunkaan suhteen. Tunsin oloni aina turvalliseksi kaikkialla; kukaan ei huudellut tai muutenkaan ottanut ukottavaa kontaktia, vaikka liikuskelin yksikseni sekalaisilla ja sokkeloisilla toreilla.

Tänään olimme isän kanssa etsimässä kamelimarkkinoita emmekä osanneet oikeaa suuntaa, mutta kamelin kuvaa kännykästä näyttämällä joukko miehiä lähti ajamaan edellämme ja opastamaan meidät markkinapaikan suuntaan. Myöhemmin tänään kävimme katsomassa islamilaisten sifu –mystikoiden tanssitapahtumaa eräällä moskeijalla, jossa meidät otettiin mukaan katsomaan tapahtumaa läheltä, ja kannustettiin osallistumaan juhlaan, mutta pitäydyimme vain katselijoina. Siinä katsellessamme muutamat tulivat juttelemaan meille englanniksi ja selittämään mistä tapahtumassa oli kyse. Port Sudanin laivarannassakin ollessamme sudanilainen Abraham tuli juttelemaan meille ja pyysi osallistumaan kanssaan kahville. Pariin otteeseen esille on noussut kysymys myös uskonnosta, ja kertoessamme olevamme kristittyjä olemme saaneet muslimeilta myönteisen vastaanoton ja arvostusta uskoamme kohtaan.

Toki maassa on myös epäkohtansa. Kuten useissa Afrikan maissa, Sudaninkin presidentti on syyllistynyt väärinkäytöksiin ja tämän myötä itse asiassa maa on pakotteiden vuoksi mustalla listalla, mikä vaikeuttaa muun muassa ulkomaista kaupankäyntiä ja rahaliikennettä. Erikoinen on myös miehen ja naisen välinen asema yhteiskunnassa. Miehet ja naiset pysyvät usein julkisesti erillään, kuten tänään juhlassa osallistujat olivat ainoastaan miehiä. Työntekijöinä naisia on tullut vastaan vain kahvin- ja teenkeittäjinä, mutta ravintoloiden tarjoilijat, kauppojen myyjät, leipurit, kuskit, moskeijoiden imaamit ja poliisit ovat kaikki miehiä. Perhe on islamilaisessa kulttuurissa suuressa roolissa ja naisen tehtävä tuntuukin olevan lapsista ja kodista huolehtiminen. Mutta ei siis puhettakaan samanlaisesta tasa-arvosta kuin mitä meillä Suomessa on naisen ja miehen välillä.

Kodin ja perheen lisäksi naiset tuntuvat käyttävän aikaa laittautumiseen, sillä marketit pursuavat kaikenlaisia kimaltelevia koruja ja helyjä, kenkiä ja kankaita, hennaa ja hajusteita. Sudanilaiset naiset ovatkin kyllä todella kauniita kasvoiltaan. Muusta on hieman hankala sanoa, koska pää on peitettynä huntuun ja joillakin burkhasta näkyvissä on ainoastaan silmät, eräällä ei niitäkään. Erikoisen kontrastin luokin se, kuinka miehet ovat lähes aina pukeutuneina valkoisiin kaapuihin ja naisilla puolestaan on upean kirkkaita värejä kankaissaan. Erityisesti keskellä väritöntä autiomaata tai hökkelikylää naisten asut tuovat väriä elämään.

Siispä siis, Sudan on maa, jossa on erikoinen ja kiinnostava kulttuuri, ja jossa ihmiset ovat raittiita, iloisia sekä ystävällisiä. Mediassa puhutaan sodista ja rauhattomuudesta Sudanissa sekä vaarallisista muslimi-terroristeista maailmalla, mutta ei ehkä ole syytä ajatella ihan niin mustavalkoisesti.

Egg hotel. Melko moderni! Vettä ohikulkijoille. Vieraanvaraisuutta Kurkkuja. Mutta sen jälkeen kun sekaan kaadettiin moottoriöljykanisterista pähkinäkastiketta minun ei enää ollutkaan nälkä. Lähimarketti Niilin antimia Kaupankäyntiä Whirling Dervishes Naapurimaan herkkuja Paikallinen Thank you comagain!

Kautta karvaisen kamelin

Sudan - 11.12.2014 11:26

Takana on viiden päivän reissu Sudania ristiin rastiin. Tarkemmin sanoen pääkaupunki Khartoumista Punaisenmeren rannikolle Port Sudaniin, josta etelään Eritrean rajalle Kassalaan ja sieltä vielä takaisin Khartoumiin. Muutamien päivien aikana tuli nähtyä monenlaista Sudania, varmaan enemmän kuin moni sudanilainen koko elämänsä aikana! Maisemat vaihtelivat karun kivikkoisista ja laajoista tasangoista hiekan peittämiin autiomaihin, palmuisiin jokivarsiin, savanninkaltaisiin aroihin, merenrantaan ja vuoristoihin. Melkein sama se missä olimme, ympärillä oli aina valtavasti tilaa.

Hanging out with my homies 

Lue lisää …

Shälämiä Sudanista

Sudan - 2.12.2014 17:31

Tänne Khartoumiin sitä viimein päädyttiin neljännellä laskeutumisella. Oikein mukavalta tuntuu olla täällä. Tällä hetkellä istuskelen isän asunnon terasilla, kuuntelen lintujen viserrystä ja syön granaattiomenaa.Lintujen kanssa kilpaa kaikuu tosin välillä myös moskeijoiden rukouskutsut.

Sää täällä on mukavan lämmin, +30 astetta ja pilvetön. Talon läpi käy pieni tuulenvire. Tuntuu hyvältä kuunnella lintujen virkkausta ja aistia auringon lämpö ilmassa. Kuulemma nyt on oikein mukavan viileä ilma. Ei tarvitse istua ilmastoidussa asunnossa ovet ja ikkunat kiinni, vaan voi päästää kevyen pölyisen ilman sisään. Uutena kävijänä aistin vielä hienon pölyn ilmassa, ja ilman kuivuuden, mutta täkäläiset taitavat olla näihin jo sopeutuneita.

Lennot menivät hyvin, mitä nyt hämyiseen Viiniin laskeutuessa kone tömähti sen verran, että happinaamari tipahti esiin. Helsinki-Vantaalla check inissä virkailijan ilme oli hyvä, kun hän näki koneelta määränpääni ja hätkähti taaksepäin: ”Sudaniin! Eipä ole tänään kukaan aiemmin ollut menossa Sudaniin.” Tukholmassa virkailija ei ollut päästämässä minua lennolle ilman viisumia, mutta kollegan tultua paikalle ja viisumimanuaalista katsottua selvisi, että dokumenttini on laillinen ja sen avulla saan viisumini Khartoumin kentältä. Addiksessa järjestelyt olivat hieman hämmentävät, kun kolme lentoa boardasivat samalta portilta samaan aikaan, eikä paikalla ollut kylttejä tai tauluja indikoimassa mistä jonosta boardataan Lusakaan, mistä Pontnoiriin ja mistä Khartoumiin. Aluksi ajattelin, että olen väärällä portilla, kun ensin alettiin boardaamaan kahta muuta konetta.

No kaikki hyvin ja pääsin Khartoumiin, jossa palloilin vajaan tunnin verran tiskiltä toiselle kunnes lopulta sain viisumini. Virkailijat olivat kaikki kuitenkin ystävällisiä, mutta käytännön menettelytavat vain hieman hämmästyttivät meikälälistä. Puseroon hiipii myös epäilys siitä, että juonksenko vain paikallani, kun tällaisesta menettelytavastakaan ei ollut minkäänlaista informaatiota missään, vaan kaikki piti kysellä virkailijoilta. Mutta kaikki hyvin ja sain viisumini. Kirsikkana kakun päällä oli vielä se, että monesta lyhyestä vaihdosta huolimatta matkatavarani olivat saapuneet perille asti!

Iskä olikin mua kentällä vastassa, josta lähdettiin suoraan hänen toimistolleen rekisteröimään viisumini, mikä tulee tehdä kolmen päivän sisällä maahantulosta. Siitä passini etenee sitten maansisäisen matkustusluvan anomisprosessiin, että päästään perjantaina lähtemään pienelle reissulle Port Sudaniin.

Lisää päivityksiä sitten luultavasti sen reissun jälkeen. Päivät sitä ennen taidan ottaa ihan rennosti vain.

Pian päästäänkin tästä päivällispöytään Heatherin herkkuja maistelemaan.

Seuraus tömähdyksestä Viinin kiitorataan. Seuraava yritys meni jo niin hyvin, että se sai matkustamolta aplodit. Etiopia näytti kauniin vuoristoiselta lentokoneesta. Vois olla joskus kiva päästä käymään! Isän kämppä on tosi viihtyisä ja valoisa! Viereinen puutarha aiheuttaa naapurikateutta. Tai ainakin tuo valtava mangopuu! Täällä tuskin tarvitsee hirveämmin huolehtia pesuveden lämmityksestä...

Sudan calling

Sudan - 30.11.2014 23:34

Niin se asia vain huomaamatta eteni ja tuli nyt eteeni; huomenna lähtö Sudaniin! Tiedänkö mihin olenkaan menossa? En. Tämä on uutta ja erilaista. Juuri vasta valkeni, että tarvitsen 150$ turistiviisumia varten (!), enkä usko, että yllätykset siihen vielä loppuvat. Halutessaan matkustaa maan sisälläkin on velvollinen hakemaan siihen erillistä lupaa. Ymmärsin myös, että maasta poistuessa on anottava poistumislupaa.

Vaikuttaapa kontrolloidulta. Tällaiset lupa-asiat ovat myös oiva maaperä korruptiolle. Sudan onkin yksi maailman korruptointuneimmista maista, tietää Wikipedia kertoa. Onneksi Länsi-Afrikassa tänä vuonna riehunut Ebola ei ole saavuttanut Sudania, vaikkakin Sudanissa on ollut oma ebolaepidemiansa männävuosina. Joka tapauksessa, tein ensimmäistä kertaa matkustusilmoituksen ulkoministeriöön, vaikka en pelkääkään mitään oikeasti tapahtuvan. En, vaikka maassa noudatettava islamilainen laki onkin minulle vieras. Mutta voihan jotain aina tapahtua, varsinkaan kun ei tiedä mitä odottaa. Katsotaan, mitä ”maassa maan tavalla” oikeastaan tarkoittaakaan tässä hiljattain sodasta toipuneessa valtiossa.

Tosiaan, Afrikan silloinen suurin valtio, Sudan, jakautui kahtia Etelä-Sudaniksi ja Sudaniksi vuonna 2011. Maa on ollut sisällissotien riepottelema 1950-luvulta lähtien. 1980-luvulla alkanut sota pohjoisen arabien ja etelän kristittyjen välillä vaati 1,5 miljoonan ihmisen hengen vuoden 2005 tehtyyn rauhansopimukseen mennessä. Sillä aikaa vuonna 2003 alkoi Darfurin kriisi Sudanin länsiosassa Tsadin rajalla. Darfurissa sijaitsevalla YK:n pakolaisleirillä on tälläkin hetkellä yli 250 000 pakolaista. Tämän lisäksi myös idässä on noussut kapinallisliikkeitä. Sudan onkin luokiteltu maailman epäonnistuneimpien valtioiden joukkoon. Yhä Sudan ja Etelä-Sudan kiistelevät öljystä, jonka siivittämänä Sudan oli itse asiassa ennen vuotta 2011 yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista. Ongelma etelän ja pohjoisen välillä lienee se, että suurimmat öljyvarannot sijaitsevat maan ympäröimässä Etelä-Sudanissa, mutta öljynjalostamot sekä Punaisenmeren satamaan vievä öljyputki kulkee Sudanissa, minkä vuoksi Sudan vaatii itselleen sievoisen siivun Etelä-Sudanin myymästä öljystä. Toisaalta, toinen ei taida tulla toimeen ilman toista. Sudanilla ei nimittäin itsellään taida olla paljoa öljykenttiä, joten infran hyödyntäminen voisi jäädä vähäiseksi ilman Etelä-Sudanin öljyä, kun taas Etelä-Sudanin on vaikea myydä öljyään ilman infrastruktuuria. Siellä sitten väännetään kättä kakkupalan koosta… sen sijaan että keskityttäisiin koko kakun kasvattamiseen?

Mutta, alue on maantieteellisesti ja historiallisestikin kiinnostava. Ilmeisesti Etelä-Sudanissa kasvaa jonkin verran viidakkoa ja sademetsää, mutta Sudan itsessään taitaa olla enimmäkseen aavikkoa Niilin varren vehreämpää kasvustoa lukuun ottamatta. Maassa on paljon historiaakin, muun muassa Nuubialaisten pyramideja Meroëssa.

Minulla on etuoikeus päästä tutustumaan tähän maailmaan hyvin läheisesti, sillä olen saanut viisumin isäni kutsumana. Avoimin mielin ja innolla odotan huomenna alkavaa matkaa! En ole koskaan ollut vastaavanlaisissa olosuhteissa tai islamilaisessa kulttuurissa.

مع السلامة