Kreml, Tšingis-kaani ja Mao – mitä jäi mieleen?

Hongkong, Kiina, Mongolia, Suomi, Venäjä - 22.2.2013 15:05

Tässä on ollut asunnon- ja työnhakua, kandityötä ja muita tekosyitä sille, etten ole saanut minkäänlaista jälkipuintia Aasian valloituksestani aikaan. Muille olen kyllä jakanut ajatuksia ja tiivistelmiä matkasta, mutta en itselleni enkä sinulle. Laitetaan vähän hyvää musiikkia, otetaan mukava asento ja pientä naposteltavaa, sillä tähän voi mennä aikaa…

Suomalaisia vodkajunassa

Kiina, Mongolia - 23.8.2012 16:58

Mikä todennäköisyys on tavata suomalainen “naapuri” sattumalta samassa junassa Mongoliasta Kiinaan? Joku todennäköisyys kuitenkin, koska todella törmäsin ravintolavaunussa Espoon Kaupunginkalliosta kotoisin olevaan Hannaan ja hänen ystäväänsä, jotka ovat matkalla Shanghaihin opiskelemaan. Olemme käyneet jopa Kuninkaantien lukiota kahden vuoden ajan samaan aikaan. He olivat siis vasta ensimmäiset suomalaiset, jotka olen tavannut matkallani. Mukava puhua hieman suomen kieltä ja mikä sattuma, että olimme käytännössä naapureita. Itse asiassa nykyiset naapurimme Espoossa ovat Hannan hyviä ystäviä.

Ravintolavaunussa oli aika vauhdikas meno päällä. Sama koskee kylläkin koko vaunua, jossa olen. Ihmiset ovat humalassa ja pitävät kovaa meteliä. Alan saada jo tarpeekseni. En usko, että olisin pystynyt matkustamaan koko matkaani tällaisella vastaavalla STA Travelin järjestämällä matkalla. Pidän enemmän rauhallisesta juhlimisesta ja varsinkin, kun en tunne näitä ihmisiä. Eikä minulla ole toisaalta mikään erityinen juhlafiilis. Enemmänkin olen ollut puhelimeni ääressä kuluttumassa mongolialaista pre paid –liittymääni loppuun.

Odottelemme tällä hetkellä Mongolian ja Kiinan rajalla vaunujen rattaiden vaihtoa. Muutaman tunnin ajan matkustajat teljetään vaunuihin eikä vessaa voi käyttää, mihin on hyvä varautua. Vaunut nostetaan erikseen isoilla hydraulisilla tunkeilla ilmaan ja uudet rattaat rullataan vanhojen tilalle. Rajamuodollisuudet ovat ulkomaalaisten kohdalla helpot. Viiden lomakkeen täyttäminen, passitarkastaja pyytää toistamaan pari tietoa passista ja pikainen vilkaisu sängyn alle, ettei salakuljeteta ketään. Paikallisten kohdalla sen sijaan käydään läpi laukutkin.

Bayrlaa Mongolia

Mongolia - 09:35

Viimeinen ilta Mongoliassa ja UB:ssa sujui ystävien kanssa. Päivällä kävimme Hulanin ja hänen siskonsa kanssa syömässä ja hieman shoppailemassa sekä tapaamassa Hulanin isoveljeä, joka oli valmistelemassa joka keskiviikkoista latino partya.

Hulanin mentyä töihin tapasin Bulatin ja yllätyksekseni myös Alexin Ikh Mongoliassa. Alexin oli tarkoitus lähteä muutama päivä sitten takaisin Yakutskiin, mutta hän olikin päättänyt pidentää aikaansa Mongoliassa. Hyvä niin, sillä väsymätön työnhaku palkittiin, sillä hän sai töitä kaupungin hienoimman rakennuksen, Blue Sky Towerin, aulasta. Juhlistimme siis viimeisen iltani lisäksi Alexin onnistumista yhdessä erään korealaisen sekä toisen yakutskilaisen opiskelijan kanssa. Palkka aulatyöntekijänä on kuulemma hyvä, noin 400€ kuukaudessa, mutta silti vain kolmasosa Alexin työstä Yakutskissa.

Illalla kävimme Hulanin kanssa syömässä korealaisessa ravintolassa ja sen jälkeen minun pitikin jo pakata ja lähteä pian junaan aamuseitsemäksi.

Juna on mukava. Matkustan kakkosluokassa, koska tässä kansainvälisessä junassa ei ole sen halvempia paikkoja tarjolla. Mutta pieni luksus tekee hyvää. Venäläiseen junaan verrattuna täällä on valtavasti turisteja, selkeästi suurin osa matkaajista. Minäkin jaan hyttini kahden australialaisen ja yhden britin kanssa, jotka ovat osa suurempaa 15 hengen ryhmää. Junassa on viileää, vaikka olemme keskellä Gobin autiomaata. Pysähdyimme kylläkin noin tunniksi, kun veturimme hajosi ja silloin junaan tuli kuuma. Mongolian luonto on monipuolinen, täällä Gobissa on aivan tyhjää, kuivaa ja tasaista verrattuna pohjoisen vehreisiin vuoriin ja kukkuloihin. Lähtö UB:sta tuntuu kyllä vieläkin hyvin ikävältä ja aamu oli vaikean haikea.

Bayrlaa H.        Uusi veturi Camel Pikajuna autiomaan

Levy päällä UB:ssa

Mongolia - 22.8.2012 09:52

Viimeisimmästä viestistä on kulunut jo aikaa. Matkailullisesti mitään ei ole oikeastaan tapahtunut, olen jumiutunut Ulaan Baatariin, mutta hyvällä tavalla. Kotiutunut.

Terelj

Mongolia - 18.8.2012 09:03

Mongoliassa oloni aikana vietin sentään yhden yön pääkaupungin ulkopuolella. Osallistuin UB Guesthousen järjestämälle retkelle Tereljin kansallispuistoon, joka oli noin tunnin tai kolmen tunnin ajomatkan päässä UB:sta liikenteestä riippuen. Terelj taitaa tällä hetkellä olla Mongolian suosituin retkikohde ja lähimpänä pääkaupunkia.

Terelj

Ulaan Baatarissa kuin kotonaan

Mongolia - 14.8.2012 15:31

Vau, täällähän tuntee olevansa kuin kotonaan. Jotenkin sopii minulle oikein hyvin meininki täällä Ulaan Baatarissa! Tapa kulkea liikenteen seassa, maastureiden määrä liikenteessä, teiden kunto, halpa hintataso, köyhän ja rikkaan elämän sekoitus sekä aikakäsitys muistuttavat samaa kuin Afrikassa.

Lue lisää …

Matka jatkuu Mongoliaan

Maailman suurin järvi, Baikal, on nyt takanapäin. Viimeinen päivä Listvyankassa meni blogia kirjoitellessa ja kuvia läpikäydessä. Lähdin iltakuuden bussilla kohti Irkutskia, jossa minulla oli muutama tunti aikaa ennen junani lähtöä kello 22:10.

Jäähyväiset Baikalille

Huomennako Siperiaan?

Hongkong, Kiina, Mongolia, Venäjä, Yleistä - 4.8.2012 12:06

Ei voi olla todellista; huomenna lähtö Siperiaan!

Kaikki tapahtuu niin nopeasti. Kuunvaihteessa oli kiireinen muuttorumba, kun kimppakämppämme Pasilassa hajosi ja kolme kaveria piti muuttaa yön ja aamupäivän aikana eri osoitteisiin. Toissapäivänä oli deadline vaihdossa suoritettavien kurssien valintaan. Sieltä tuli valittua kiva paketti johtamista, ympäristötieteitä, excelin hakkaamista ja kiinan kieltä. Kesä on mennyt hujauksessa ja eilen oli viimeinen työpäiväni, jossa minut lähetettiin matkaan oikein lämpimien läksiäisten saattamana. Työtovereiltani sain ruplia venäläisten viranomaisten lahjomiseen sekä hienon kortin, jossa oli Venäjän rautatieverkoston kartta sekä tietysti koti-ikävän varalle Venäjän ja Kiinan IKEA –tavaratalot listattuna. Kaikki tämä tuli conqueror –kirjekuoressa, jossa oli Mongoliasta muistuttava sotaratsu. Huolella loppuun asti mietitty lahja, kiitos toverit.

Vaikka jäi vähän viimetinkaan, ei kai olisi enää myöhemmäksi voinut jäädäkään, niin ihmeen kaupalla sain eilen vielä Hong Kongin opiskeluviisumini FedExiltä! Nyt kaikki viisumiasiat on siis kunnossa ja neljä viisumia passissa. Venäläisen toverini, Ivanin, avustuksella olen valaistunut käyttämään rzd:n sivustoa ja printattuna on nyt liput Moskovasta Irkutskiin ja Irkutskista Ulan Udeen. High season –hinta viiden päivän junamatkasta kolmannessa platskartnyluokassa Irkutskiin kustansi lakanoineen 125€. 8,5 tunnin matka Ulan Udeen maksoi puolestaan 23€. Platskartny on hyvä matkustusluokka, jos haluaa tutustua muihin matkaajiin. Avovaunussa on sänkypaikat 54 matkustajalle. Olenkin ottanut mukaan asioita Suomesta kuten valokuvia perheestä ja ystävistäni sekä Suomesta yleisesti. Valokuvia voi katsella yhdessä, vaikkei yhteistä kieltä löytyisikään. Vaunussa on kuulemma hyvä varautua jakamaan kaikki valokuvista ruokaan. Yllätys yllätys, kun nyt mietitään missä päin matkustetaan, toverit. Varmaankin yhteisöllinen matka tiedossa siis.

Tämänhetkinen matkasuunnitelma on siis lähteä Helsingistä junalla huomenna illalla ja saapua Moskovaan maanantaiaamuna. Moskovaan olen varannut vain noin viisi tuntia, sillä kaupunkiin tutustuminen vaatisi aikaa ainakin viikon, mihin minulla ei ole tällä kertaa mahdollisuutta. Iltapäivällä juna 340 lähtee kohti Irkutskia, jonne saavun neljän yön jälkeen perjantaiaamuna. Tuskin viivyn Irkutskissa sen pidempään, vaan lähden saman tien Baikalin rannalle Listvyankaan, josta olen varannut hostellin kahdeksi yöksi. Hinta on aika halpa, vain 12€ yö. Listvyankasta palaan Irkutskiin päiväksi ja sunnuntai-iltana juna 362 lähtee kohti Ulan Udea, jonne saavun varhain maanantaiaamuna. Tarkoitus on ennättää aamulla Ulan Udesta Mongolian Ulan Batoriin lähtevään bussiin, joka on jopa 10 tuntia nopeammin perillä kuin rajalle jumittuva juna. Bussin on tarkoitus olla perillä Ulan Batorissa noin 19:30, jossa paikallisen Khulanin on tarkoitus olla minua vastassa. Khulan on lupautunut majoittamaan minut kolmeksi yöksi kotiinsa. UB:n hostellit ovat hyvin edullisia, 7€ aamupalalla, mutta olen sitä mieltä, että paikkoihin on aina kiinnostavampi tutustua paikallisen kanssa.

Mongolian maaseudulla on tekemistä ja nähtävää kuukausiksi, joten minun on kysyttävä paikallisen neuvoa, mihin menisin noin 7-9 päivän vierailuni aikana. Matkanjärjestäjien reissut ovat paikalliseen hintatasoon nähden kalliita ja täynnä turisteja, mutta on sekin vaihtoehto noin lyhyellä reissulla. Ilmeisen suosittua Mongoliassa on ostaa hevonen ja lähteä vaeltamaan.

Mongoliasta yritän päästä Pekingiin, mutta junat ovat varmasti täynnä. Olen lukenut, että hostellien kautta saa junalippuja, joten kokeilen sitä. Jos en suoraan junaan pääse, niin eiköhän perille pääse vaiheittain. Pekingiin on tarkoitus saapua joskus 23. elokuuta ja siellä minua on taas vastassa paikallinen nuori, joka tarjoutui majoittamaan ja esittelemään kaupunkiaan minulle viikon ajaksi. Vastapalveluksena harjoitutan hänen englannin kielen taitojaan, mistä kiinalaiset ovat innoissaan. Pekingistä eteenpäin suunnitelmat ovat auki, mutta paikallinen ystäväni osaa varmasti suositella jotain reittiä.

Tämä lauantai ennen lähtöä on pakkaus- ja ostospäivä. Aloitin viime yönä jauhelihan kuivattamisen, kikka jonka opin viime kesän vaelluksella, ja nyt 800g lihaa menee kätevästi vaikkapa mukiin ja säilyy pitkään. Sitä voi sitten lisäillä junamatkalla valmistettavaan pastan ja perunamuusin sekaan.

Noniin, mutta ei tässä tämän enempää ole aihetta bloggaamiseen, vaan pitää alkaa laatimaan ruokalistaa ja pakkaamaan rinkkaa.

Viisumeita intiaanille

Hongkong, Kiina, Mongolia, Venäjä, Yleistä - 12.7.2012 00:13

Passissa komeilee nyt Kiinan kansantasavallan puolen vuoden multientry-viisumi. Junamatkan vaikeimmat viisumit on siis hankittu. Kiinan viisumiehdoissa lukee, että tulisi esittää paluulento Kiinasta viisumia haettaessa ja se onkin ollut monen viisumia hankkineen päänvaivana. Tähän on kuitenkin helppo ratkaisu, joka ainakin omalla kohdallani toimi näppärästi. En turhaan ostanut lentoja, jotka olisin sitten myöhemmin perunut, vaan kirjoitin tekaistun matkasuunnitelman milloin aion olla missäkin osoitetietoineen ja selitin jatkavani sitten junalla matkaa Hong Kongiin opiskelemaan. Useiden junalippujen hankkiminen tässä vaiheessa on käytännössä hyvin hankalaa ja epäviisasta, koska matkustuspäivämääriä on niin vaikea lyödä lukkoon. Kulosaaressa sijaitsevassa Kiinan suurlähetystössä ei kohdallani kyseltykään lentolippuja, mutta sen sijaan he halusivat kopion Hong Kongin yliopiston vahvistuskirjeestä, siihen olin onneksi osannut varautua. Neljän arkipäivän kuluttua viisumini olikin jo valmis haettavaksi. Kiinan viisumin hankinnassa ei siis mitään ongelmia.

Viisumit ovat melko kalliita, sen olen huomannut. Venäjän kuukauden turistiviisumista maksoin 70€ ja nyt tämä Kiinan viisumi kevensi kukkaroani 120€. Siihen kun lisää vielä Hong Kongin noin 50€ puolen vuoden opiskeluviisumin, joka on suhteellisen edullinen viisumi tässä joukossa – mutta silti outoa, että Kiinaan ja Hong Kongiin tarvitaan omat viisumit – sekä 50€ arvoisen Mongolian turistiviisumin, niin päästään lähes 300 euroon. Tuolla rahallahan ostaisi jo viikon matkan vaikkapa Turkkiin!

Eilen aamulla kävin siis hakemassa Kiinan viisumini ja illalla töistä kotiin palattua täytinkin jo Mongolian viisumihakemuksen. Helsinki on näiden viisumien järjestämisen kannalta sikäli hyvä paikka asua, kun ei tarvitse passiaan postiin laittaa, vaan niin kuin tänäänkin aamulla otin lähijunan Kirkkonummelle ja kävelin Mongolian kunniakonsulaattiin. Se oli erikoinen paikka siinä mielessä, että kyseessä oli aivan tavallinen omakotitalo jossain peltojen ympäröimänä Kirkkonummella. Toimisto näytti tavallisen asuintalon isolta eteiseltä, joka oli sisustettu pöydällä ja parilla rulokaapilla. Mutta kyseessähän ei ollut suurlähetystö, vaan kunniakonsulaatti – mikä ikinä se nyt onkaan. Niinpä töissäkään ei ollut Mongolian suurlähettiläs vaan itse asiassa suomalainen nainen. Tuntui erikoiselta hakea ulkomaan viisumia suomalaiselta henkilöltä. Oli miten oli, erittäin hienoa, että on tällainen mahdollisuus saada viisumi Mongoliaan, eikä tarvitse lähettää passiaan Moskovaan. Naishenkilö oli oikein mukava ja avulias. Kysyin tarvitseeko Mongolian viisumi käydä rekisteröimässä paikan päällä, kuten viisumihakemuksessa käsketään tekemään, mutta hän osasi kertoa ettei sellaista ollut todellisuudessa tarvetta tehdä. Se oli hyvä tietää, ettei turhaan käytä sitten aikaansa virastoissa, vaikka auttavathan sellaiset kokemukset ymmärtämään paremmin paikallista kulttuuria. Venäjän viisumihan sen sijaan tulee käydä rekisteröimässä, mikäli viipyy yhdessä paikassa yli kolme arkipäivää, mutta minun kohdallani tuo ehto ei taida täyttyä.

Mongolian viisumihakemuksessa huvittava piirre sen lisäksi, että se oli todella lyhyt ja yksinkertainen verrattuna Venäjän ja Kiinan viisumeihin, oli tarkasti päiväkohtaisesti hinnoiteltu käsittelynopeus aina seitsemästä arkipäivästä “odottaessa” saatavaan viisumiin. Onneksi olen ajoissa liikkeellä niin voin hyvin ottaa hitaimman ja edullisimman käsittelynopeuden.

Kunhan ensi viikolla saan Mongolian viisumini, niin minulla on kasassa nuo Trans-Mongolian “kolmoset”. Junalippuostoksille aion lähteä kuitenkin vasta Hong Kongin viisumin saatuani. Vaikka elokuu on venäläisten suosituin lomakuukausi ja junat ovat yleensä hyvin täynnä, niin kaippa sieltä sentään yksi paikka jostain hattuhyllyltä meikäläisellekin löytyy, varsinkin kun matkustusaikataulu on joustava, niin kuin tällaisella matkalla on tietysti hyvä ollakin. Intiaanien viisauden mukaan on hyvä matkustaa rauhallisesti, sillä sielu kulkee kävelyvauhtia. Se on siis syy sille, kun joskus matkustaa lentäen maailman toiselle puolelle ja jonkun aikaa on sellainen tunne, että en ole oikeasti ihan vielä täällä. Jotkut sanovat, että siihen menee puoli vuotta. Sopeutumiseen. Vasta silloin sielusikin on ehtinyt saavuttaa sinut? Kyllä siinä jokin totuus piilee, uskon. Siinä, että sielu matkustaa ihmisen vauhtia, ei koneen.