Kambodzhalaiset tuparit

Kambod - 3.5.2015 20:05

Juhlistin vappupäivää työkaverini tupareissa Phnom Penhin ulkopuolella. Itse asiassa tarkoitus oli jopa mennä ensin toisen työkaverin häihin ja sieltä vielä tupareihin, mutta epäonni häiden suhteen tuntuu jatkuvan, sillä tällä kertaa minut unohdettiin ottaa kyytiin. Sattumista suurin lienee kuitenkin se, että olimme sopineet lähtevämme kello kahdeltatoista, mutta sovittuun aikaan ja sovittuun paikkaan saapuessani sain tietää, että porukka olikin hilppassut jo etuajassa, mikä ei tunnu lainkaan tavalliselta menettelyltä täälläpäin, päinvastoin olisin olettanut lähdön myöhästyvän. No ei se mitään, häihin olisinkin mennyt vain kuokkavieraana muiden mukana, mutta tupareihin olin saanut kutsun. Kutsukirje onkin varsin korean punaisen kirjekuoren sisässä, joka toimii näppärästi myös juhlavana pakettina rahalahjaa antaessa. Homma on siis tehty noin niin kuin suoraviivaiseksi.

Suoraviivainen ei tosin ollut matkani tupareihin, sillä hyppäsin myöhemmin toiseen häihin lähtevään autoon, jolla matkasin lähes hääpaikalle asti, missä vaihdoin tupareihin suuntaavaan autoon, jossa minun olisi alunperinkin pitänyt olla kyydissä. Ajoimme lähes saman reitin takaisin, koska hääpaikka ja tuparit olivat eri suunnalla. No ei se mitään, vähän sight seeingiä ensin tien toista puolta katsoen ja sitten toiseen suuntaan. Siinä pikku hiljaa asfalttitie muuttui hiekkatieksi ja yhä mutaisemmaksi, kunnes kysäisin kuskiltamme, että tietääkö hän mihin on menossa. Paikka oli kuulemma ehdottoman tuttu, sillä hän oli käynyt siellä pari kuukautta sitten saman kaverin häissä. Hetken päästä pysähdyimme kuitenkin vastaantulleelle asuinalueelle ja selvisi, että olimme ajaneet harhaan, hiekkatiet kun ovat niin samannäköisiä. Tilannehan oli mennyt jo ajat sitten komiikan puolelle, joten oli hyvä säilyttää huumorimieli. Eikös sanontakin sano, ettei oleellista ole päämäärä, vaan matka sinne. Sitä paitsi oli ihan mukava vain olla ja jutella kavereiden kanssa. Pimeän tullen ja neljän tunnin ajomatkan jälkeen pääsimme kuitenkin perille työkaverimme tupareihin. Joku saattaa nyt ajatella, että on muuten työkaverilla aika pitkä työmatka. Noh, normaalisti matka-aika on siinä 1-1,5 tuntia, mikä on silti pitkä, mutta mahdollinen. Matkustusajoista puhuessa en aina tiedä tarkoitetaanko sillä matka-aikaa Phnom Penhin keskustasta päämäärään vai kaupungin rajalta päämäärään, sillä ruuhka-aikaan kaupungista ulos pääseminen kestää jo tunnin. Anyway, työkaverimme työmatka ei ole kuitenkaan niin pitkä kuin pelkäsin, sillä ei hän ole muuttamassa minnekään. Kyseessä olikin hänen äitinsä tuparit, talo, jonka lapset olivat äidilleen rakentaneet, ja joka sitten jonain päivänä siirtyy lapsille.

Tuparit itsessään olivat kuin hääjuhlat, joita olen teiden varsilla nähnyt! Sirkku minulle osasikin kertoa, että tuparit ovat yhdet kolmesta suuresta kambodzhalaisesta juhlasta häiden ja hautajaisten lisäksi. Ulos oli pystytetty suuret telttakatokset, pöydät ja tuolit oli koristeltu juhlallisesti, teltoista erilleen oli pystytetty esiintymislava värivaloineen ja äänentoistolaitteineen. Lavalla oli koko ajan show päällä ja illan mittaan nähtiin stand up komiikkaa, mieslaulajia, naislaulajia, soolokitaristeja, lapsia ja kääpiö! Tai siis, kun sanon illan mittaan, tarkoitan sen tunnin aikana, jonka vietimme tupareissa. Juhlinta täällä on tehokasta: saavutaan paikalle, annetaan punaiset kirjekuoret juhlan isännälle, syödään ja lähdetään. Huvittavaa oli myös se, että olimme ajaneet pitkän matkan ja osa seurueestamme näpräili vain älypuhelimiaan syödessään koko tunnin ajan. Eipä siinä, juhlat eivät ole sinänsä kovin sosiaaliset, koska lavaäänet ovat niin valtavan kovalla, ettei pöydissä ole edes mahdollista keskustella. Juhlien väki tuli ja meni tunnin mittaan, mutta jossain vaiheessa syöminen vaihtui tanssiksi kun ulos kannettiin pöytä, jota ihmiset lähtivät tanssien kiertämään. Kuulemma sillä ei ole niinkään merkitystä mitä tanssissa kierretään, mutta pääasia on, että keskellä on jotain. Tanssikin on ihan oma lajinsa, sen syvempää tuntemusta vailla tanssi näyttää siltä että porukassa liikutaan rauhassa hieman eteen ja taakse kämmeniä pyöritellen. Pääsin jopa itsekin yhden paritanssikappaleen ajaksi kiertämään kukkaruukkua ja hauskaa oli! Sitten olikin jo aika lähteä takaisin Phnom Penhiin, mutta sitä ennen pyysin vielä nähdä talon, jota itse asiassa olimme tulleet juhlistamaan.

Road to the housewarming party started to look exotic Arrived at the party in the evening Food and drinks just kept on coming as we tried to finish them So you think you can do the Khmer dance? Continue on the house theme near my place in Toul Kork KTV right next to its clients... unfortunately they are everywhere in PP Some houses in PP are over the top.

Ei kommentteja »

Ei kommentteja.

Kirjoita kommentti