26 vuotta täyteen Kambodzassa

Kambod - 29.3.2015 17:43

Reilu viikko on päässyt vierähtämään siitä, kun viimeksi kirjoitin. Olin muutaman päivän sairaana, joten kirjoittaminen venähti. Paljon on taas siitäkin huolimatta ehtinyt tapahtua Phnom Penhissä. Fiilis on edelleen hyvä, vaikka sairastellessa kuumuus otti koville.

Viime viikon keskiviikkona sain mahataudin. Sitä ennen menin töiden jälkeen Athen seurakunnalle englannin kielen tunnille. Olin lähinnä katsojan roolissa, mutta pääsin esittäytymään oppilaille. Athe pyysi minua opettamaan seurakunnan lapsille englantia, joten tulin katsomaan millaista se olisi. Lapset olivat 6-8 -vuotiaita ja koulupäivän jälkeen aika villejä osallistuessaan englannin ekstraopetukseen. Valmista opiskelumateriaalia ei ollut ja minusta vaikutti siltä, että lasten kontrollointi olisi vaatinut khmerin kielen taitoa. Niin paljon kuin olisin halunnutkin auttaa Marya, joka opettaa lapsia joka ilta omien töiden ja opintojensa jälkeen, en voinut lupautua pitämään englannin tunteja. Athe suhtautui tähän suopeasti: ”Vain kerran tai kaksi viikossa on OK”. Mary lähti mukaani illalliselle keskustelemaan opetuksesta, mutta hän ei syönyt mitään. Sepä olikin erikoinen tilanne, kun olimme paikallisessa ravintolassa, jossa pöydän keskellä on grilli. Mary ja tarjoilija laittoivat siinä ruokaa ja lappasivat lautaselleni, minä söin sen minkä jaksoin. Tarjolla oli nautaa, sydäntä, maksaa, munuaisia ja kaikenlaisia mereneläviä. No mutta ilta oli todella mukava. Loimme hyvän suhteen ravintolan henkilökuntaan, joten saimme esittää biisitoiveita syödessäni. Ja sittenhän koko ravintola sai kuunnella kristillistä ylistysmusiikkia! Maksettuani ruokailun Mary antoi rahani takaisin ja vaati saada itse maksaa. Näin korkeaa vieraanvaraisuutta en ole kohdannutkaan aiemmin, hän tuli pitkän matkan maksaakseen nähdä minun syövän. Kovin kovin ystävällistä. Mutta mikä ikävintä, ei edes se että sain mahataudin, vaan kotimatkallaan Mary oli joutunut onnettomuuteen, jossa toinen mopoilija oli ajanut hänen peräänsä. Henkilövahingoilta säästyttiin ja kuski pyysi anteeksi, hän oli nauttinut viiniä ennen ajamista. Se onkin jännä juttu, täälläpäin humalassa ajaminen ei ole rikos. Sen takia varsinkin iltaisin on oltava varuillaan liikenteessä. Minun hyväksihavaittu strategiani välttää peräänajot on ajaa lujempaa kuin muut, heh.

Olin mahataudissa yhden päivän ja sen helpotettua sain flunssan, joka kesti vielä muutaman päivän. Noiden päivien aikana en tehnyt paljoa muuta kuin makailin kotonani ja kävin välillä pelailemassa Fifaa Dannyn ja Sirkun pojan, Benjyn, kanssa. Käytiin myös muiden lasten kanssa elokuvissa yhtenä päivänä. Elokuvateatteri oli korkealaatuinen, aivan kuin Suomessa, mutta lippu maksoi vain kolme dollaria. Teatteri on aivan nurkan takana, joten täytyy käydä kaikki vähänkin kiinnostavat filmit katsomassa, kuten tämä Cinderella.

Työviikko vierähti Fidan Kaakkois-Aasian koulutuksessa, jossa olivat paikalla alueen suomalaiset fidalaiset ja Fidan kumppaneiden edustajia. Konferenssista oli minulle paljon hyötyä, sillä sain tutustua alueen työntekijöihin ja heidän työhönsä. Lisäksi Myanmarin tiimiin tutustuminen jo tässä vaiheessa helpottaa asettumistani Myanmariin toukokuussa. Koulutuksemme aihealueina olivat muun muassa haavoittuvaisimmat ihmisryhmät, ihmiskauppa, nuorisokeskukset ja uusien hankkeiden kehittäminen. Yhdeksi päiväksi 40 hengen porukkamme jakaantui kolmeen ja kukin ryhmä vieraili maaseudulla kyläyhteisöissä tutustumassa seurakuntien kautta tapahtuvaan kyläyhteistyöhön.

Torstaina oli syntymäpäiväni. Raskaasta koulutusaiheesta, ihmiskaupasta, huolimatta, syntymäpäiväni oli onnellinen. Koulutuksen tunnelmaa kevensi yllätyssynttärikakku ja onnittelulaulu. Minulla ei ole ollut kynttilää synttärikakussani niin pitkään aikaan, etten edes muistanut puhaltaa sitä ja toivoa ennen kuin aloin syömään, hehe. Päivän päätteeksi menimme koko porukalla lapsetkin mukaan lukien syömään illallista. Minulla oli siis kunnia saada synttäreilleni ainakin 50 vierasta! Niin isoja syntymäpäiväjuhlia minulla ei koskaan ennen ole ollutkaan. Päivä päättyi vielä todella ikimuistoisella tavalla, kun menimme pienellä porukalla kaupungin jokirantaan kohtaamaan katulapsia. Kokemus oli upea ja muistutti minua siitä, kuinka merkityksellistä on pysähtyä kuuntelemaan ja olemaan läsnä ihmiselle. Minut teki iloiseksi se, kun ymmärsin miten hyväsydämisiä kodittomat vaikeasta taustastaan huolimatta olivat. Koulutus, elämäntaso ja terveys eivät määritä ihmisen sydämen asennetta. Miksi katsoisimme katulasta vähempiarvoisena, kun itse asiassa heiltä voimme oppia paljon hyviä elämänarvoja ja asenteita, jotka ovat kadonneet monista kovista ja ylpeistä sydämistä. He olivat hyvin uhrautuvaisia toistensa puolesta ja pitivät huolta toisistaan.

Voimaannuttavan kokemuksen ja hyvän konferenssiviikon päätteeksi olen ottanut viikonlopun melko rennosti. Olen saanut opetella elämään lasten kanssa, ainakin hyvinä hetkinä. Eilen pelailtiin Benjyn kanssa Fifaa ja sitten mentiin koko muksukatraan (Benjy, Samppa, Dansku, Lumia, Manu, Veera ja Kasta) kanssa uimaan Sunwayn (Fidalaisten asuinalue) uima-altaalle. Siinä välissä kävin parturissakin. Eipä ole inflaatio vielä täkäläisiin parturihintoihin iskenyt: 2,5 dollaria maksoin hiustenleikkuusta. Saman verran täällä voi maksaa kuppi kahvia. Kyllä olis kiva, jos Suomessakin sais hiustenleikkuun kahvikupin hinnalla! Lasten lauantai jatkui kuitenkin vielä uimisen jälkeen keilauksella. Menimme AEON -ostoskeskukseen, joka on ihan kuin jostain muusta maailmasta Kambodzan tasoon nähden. Keilauskin maksoi kahden hiustenleikkuun verran henkilöltä… ei ilmaista hupia. Mutta lapsilla oli mukavaa. Vaikkain vaikutti siltä, että enemmän lapset tykkäsivät tanssia keilahallin diskomusan tahtiin kuin keskittyä itse keilaamiseen. Illalla mentiin Saran kanssa vielä syömään creppejä ja hiljennyttiin viettämään Earth Houria kansainvälisen koulun järjestämässä tilaisuudessa. Saralla kävi viikolla ikävästi, kun hänet ryöstettiin matkalla kotiin. Varkaat olivat ajaneet moottoripyörällä ohi ja napanneet Saran olkalaukun. Vastaavaa tapahtuu Phnom Penhissä valitettavan paljon ja varkaudet kohdistuvat useimmiten liikenteessä oleviin naisiin. Onneksi laukun hihna oli katkennut eikä Sara ollut kaatunut pyörän selästä. Itse pyrin välttämään laukun kantamista, varsinkin iltaisin.

No mutta, huomenna alkaa taas uusi viikko. Mary pyysi minua koululle opettamaan englantia, joten taidan käydä siellä. Tulevan viikon paneudun töissä mikrolainakuvioihin, koska sitä seuraavan viikon vietän maaseudulla kyläprojekteissa, ja sitten onkin paikallinen uusi vuosi, joten on yksi vapaa viikko. Siten ei olekaan montaa työviikkoa aikaa tutustua Kambodzan mikrolainoihin ennen Myanmariin lähtöä.

English class at Athe's church Teaching English for 6-8 year olds Grilli! Häät keskellä katua. Juhlia vietetään pari päivää. Maanantaiaamuna kello seitsemän laulava munkki piti huolen, että ympäristö tietää häiden alkaneen. Team from Laos Savannakhet Jokiranta Public excercise On top of P.P. with Päivi and Titta from Laos Swensen's, the perfect Ice Cream bar Field trip to a church-based community Discussing with the community development coordinators and volunteers I wish Finland had these kinds of laid back restaurants as well! Lunch together with the field team. Not a single piece of chicken was wasted that day. Villagers are taught about chicken raising Cattle raising Mangos grow like weed! Some well-doing grandparents in their 80s.Pekko and Phanak organized some pretty cool bags for the guests! (birthday) Dinner Spent my birthday evening with street kids Lei, 19yo, jobless, homeless, no ID, no biological family left Providing the street kids their first meal of the day Independence monument Bowling and dancing with the kids Marion Crepes! Sunset from AEON mall Earth Hour worship

2 kommenttia »

  1. Vielä näin jälkeenpäin onnea syntymäpäiväjuhlista.On hauska todeta että olet alkanut viihtymään uudessa ympäristössä ja saanut uusia ystäviä.EN tiedä vietetäänkö siellä pääsiäistä mutta toivotan sinulle hyvää pääsiäistä. Jk. Olen muuten lukenut sinun matka-blokeja,mielenkiintoista. Hyvää jatkoa.Ukki.

    Toivo Koivula - 30.3.2015 22:26

  2. Kiitos onnitteluista! Kyllä me vietämme pääsiäistä ainakin suomalaisten kesken. Aiotaan lähteä Kampotiin pienelle lomalle :) Hyvää pääsiäistä teillekin sinne Lappiin!

    Lauri - 31.3.2015 14:30

Kirjoita kommentti