Sudan calling

Sudan - 30.11.2014 23:34

Niin se asia vain huomaamatta eteni ja tuli nyt eteeni; huomenna lähtö Sudaniin! Tiedänkö mihin olenkaan menossa? En. Tämä on uutta ja erilaista. Juuri vasta valkeni, että tarvitsen 150$ turistiviisumia varten (!), enkä usko, että yllätykset siihen vielä loppuvat. Halutessaan matkustaa maan sisälläkin on velvollinen hakemaan siihen erillistä lupaa. Ymmärsin myös, että maasta poistuessa on anottava poistumislupaa.

Vaikuttaapa kontrolloidulta. Tällaiset lupa-asiat ovat myös oiva maaperä korruptiolle. Sudan onkin yksi maailman korruptointuneimmista maista, tietää Wikipedia kertoa. Onneksi Länsi-Afrikassa tänä vuonna riehunut Ebola ei ole saavuttanut Sudania, vaikkakin Sudanissa on ollut oma ebolaepidemiansa männävuosina. Joka tapauksessa, tein ensimmäistä kertaa matkustusilmoituksen ulkoministeriöön, vaikka en pelkääkään mitään oikeasti tapahtuvan. En, vaikka maassa noudatettava islamilainen laki onkin minulle vieras. Mutta voihan jotain aina tapahtua, varsinkaan kun ei tiedä mitä odottaa. Katsotaan, mitä ”maassa maan tavalla” oikeastaan tarkoittaakaan tässä hiljattain sodasta toipuneessa valtiossa.

Tosiaan, Afrikan silloinen suurin valtio, Sudan, jakautui kahtia Etelä-Sudaniksi ja Sudaniksi vuonna 2011. Maa on ollut sisällissotien riepottelema 1950-luvulta lähtien. 1980-luvulla alkanut sota pohjoisen arabien ja etelän kristittyjen välillä vaati 1,5 miljoonan ihmisen hengen vuoden 2005 tehtyyn rauhansopimukseen mennessä. Sillä aikaa vuonna 2003 alkoi Darfurin kriisi Sudanin länsiosassa Tsadin rajalla. Darfurissa sijaitsevalla YK:n pakolaisleirillä on tälläkin hetkellä yli 250 000 pakolaista. Tämän lisäksi myös idässä on noussut kapinallisliikkeitä. Sudan onkin luokiteltu maailman epäonnistuneimpien valtioiden joukkoon. Yhä Sudan ja Etelä-Sudan kiistelevät öljystä, jonka siivittämänä Sudan oli itse asiassa ennen vuotta 2011 yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista. Ongelma etelän ja pohjoisen välillä lienee se, että suurimmat öljyvarannot sijaitsevat maan ympäröimässä Etelä-Sudanissa, mutta öljynjalostamot sekä Punaisenmeren satamaan vievä öljyputki kulkee Sudanissa, minkä vuoksi Sudan vaatii itselleen sievoisen siivun Etelä-Sudanin myymästä öljystä. Toisaalta, toinen ei taida tulla toimeen ilman toista. Sudanilla ei nimittäin itsellään taida olla paljoa öljykenttiä, joten infran hyödyntäminen voisi jäädä vähäiseksi ilman Etelä-Sudanin öljyä, kun taas Etelä-Sudanin on vaikea myydä öljyään ilman infrastruktuuria. Siellä sitten väännetään kättä kakkupalan koosta… sen sijaan että keskityttäisiin koko kakun kasvattamiseen?

Mutta, alue on maantieteellisesti ja historiallisestikin kiinnostava. Ilmeisesti Etelä-Sudanissa kasvaa jonkin verran viidakkoa ja sademetsää, mutta Sudan itsessään taitaa olla enimmäkseen aavikkoa Niilin varren vehreämpää kasvustoa lukuun ottamatta. Maassa on paljon historiaakin, muun muassa Nuubialaisten pyramideja Meroëssa.

Minulla on etuoikeus päästä tutustumaan tähän maailmaan hyvin läheisesti, sillä olen saanut viisumin isäni kutsumana. Avoimin mielin ja innolla odotan huomenna alkavaa matkaa! En ole koskaan ollut vastaavanlaisissa olosuhteissa tai islamilaisessa kulttuurissa.

مع السلامة

Ei kommentteja »

Ei kommentteja.

Kirjoita kommentti