Alpit, osa III

Ranska, Saksa, Sveitsi - 29.7.2010 12:21

Lue lisää …

Alpit, osa II

Ranska, Sveitsi - 01:33

13. heinäkuuta 2010

Jo tutuksi tulleen leipomokierroksen ja aamupalan jälkeen mentiin varaamaan paikkoja Tour de Francen reitille. Päivä oli yhtä kuuma kuin aiemmatkin elohopean noustessa +30 asteen tietämille. Ennen pyöräilijöitä reitillä kulki karavaani, jossa oli jos joskinlaista mainosautoa ja muuta. Ne onnistuivat luomaan hyvän tunnelman. Pikku hiljaa edessämme pyöri tunnettuja pyöräilijöitä, joita en kuitenkaan tuntenut – aukko sivistyksessä. Ainoa, jonka olisin tiennyt, eli Lance Armstrongin, jäi näkemättä, Mikalta ei. He eivät kuitenkaan vielä kisanneet tässä vaiheessa, vaan ilmeisesti vasta opettelivat pyöräilemään. Luulimme kisareitin kulkevan ohitsemme, mutta se olikin niin, että kisan lähtö ainoastaan oli kylästämme. Niimpä jouduimme vaihtamaan pitkään pidettyjä paikkojamme. No, mutta pyöräilijöiden hengailua oli kiva katsella. Itse lähtötapahtuma ei ollut sen ihmeellisempi, mutta oli kiva nähdä kuinka koko kylän kansa oli kokoontunut paikalle katsomaan.

Täyttävän kreppilounaan jälkeen pääsimme vihdoinkin itse pyöräilemään!

Lue lisää …

Alpit, osa I

Ranska, Saksa, Sveitsi - 26.7.2010 00:38

11. heinäkuuta 2010

Reilu tunti ennen lentoamme, eli noin aamukuudelta, lähdettiin Mikan kanssa lentokentälle. Oltiin tulostettu boarding passit jo edellisenä iltana, kun tehtiin check in netissä. Koska lennettiin vain käsimatkatavaroiden kanssa, niin ei tarvinnut käyttää aikaa lentoyhtiön tiskillä jonottamiseen. Pyörät, pyöräilyvarusteet ja muut matkatavarat olivat nimittäin lähteneet jo viikkoa aikaisemmin Mikan vanhempien vuokraaman pakettiauton mukana.

Välilaskulla Frankfurtissa meillä oli useampi tunti kulutettavana. Kuljeksittiin terminaalista toiseen lentokenttäjunallakin curry wurstia metsästäen, mutta lopputuloksena päädyttiin mäkkäriin katselemaan tiuhaan laskeutuvia lentokoneita. Pienet koneet laskeutuivat enemmän nokka alhaalla, kun taas isoilla koneilla keula oli kohti taivasta. Tapettiin aikaa myös korttia ja tammea pelaamalla, ei siitä sen enempää..

Lennolla Frankenfurtenista Zurichiin tuskin ehti viiniään juoda, kun alettiin jo laskeutua. Mikan vanhemmat ja isosisko tulivat meitä vastaan kentälle, josta matka jatkui autolla kohti Ranskan Morzinea. Matkalla pysähdyttiin syömään schnitzelit ravintolaan, josta oli kivat näkymät järvelle ja vuorille. Oltiin vielä Sveitsissä, mutta ilmeisesti ranskalaisessa osassa, joten ravintolassa käytettiin ranskaa. Omista ranskan opinnoistani oli jäänyt mieleen lähinnä opettajan huvittavat pantomiimiesitykset, joten onneksi seurueemme ranskan ymmärtämistä ei oltu laskettu taitojeni varaan. Kiersimme hyvän matkaa Geneve-järven rantoja ja ajoimme kauniiden kaupunkien läpi. Montreux jäi erityisesti mieleen linnamaisine vanhoine rakennuksineen ja koska se sijaitsi niin jyrkällä ja korkealla rinteellä, josta oli upeat näkymät valtaisalle järvelle. Paikoitellen lähes pystysuoraan rinteeseen oli rakennettu uskomattomia taloja. Sellaisia satujen prinsessalinnoja torneineen. Muutenkin sveitsiläisessä arkkitehtuurissa lukuisten tornien lisäksi silmiin pisti suomalaiseen tottuneena lähes suhteettoman suuret talojen katot ja puuovet ikkunoissa, joiden tarkoitus ilmeisesti oli pitää talo viileämpänä aurinkoisina päivinä. Kylät olivat juuri niin idyllisiä kuin postikorteista näkee. Taloja koristellaan paljon kukilla.

Sitten yhtäkkiä oltiin Ranskan puolella. Ei passintarkastusta tai muuta, niin helppoa Euroopassa on liikkua. Sveitsissä rajanylitykset ovat varmaan arkipäivää monelle. Ihmiset saattavat esimerkiksi asua Sveitsin puolella Genevessä, mutta käydä töissä Ranskassa. Ajamalla pääsee kätevästi Itävaltaan, Saksaan, Ranskaan tai Italiaan ja tietysti myös toisinpäin, mikä tekee Sveitsistä monien kulttuurien kohtauspaikan. Niin, Sveitsihän on sellainen hyvä mikstuuri italialaista tekniikkaa, ranskalaista organisointia ja saksalaista tunnetta, kuten Mika sen hyvin sanoi.

Morzinessa meitä odotti oma alppimajamme, jonne oli aluksi kuitenkin vaikea päästä samana päivänä ajetun Tour de Francen aiheuttamien liikennejärjestelyjen takia. Asuntomme oli kylän keskustassa ja aivan vierestä lähti hissit ylös Pleneylle. Saavuttiin sen verran myöhään illalla perille, ettei siinä ehtinyt muuta kuin asettua taloksi ja hakea kermaiset pitsat iltapalaksi. Loppuillasta piti tietysti nähdä Etelä-Afrikan MM-jalkapallon Espanjan ja Hollannin välinen finaali.

12. heinäkuuta

Seuraava päivä meni vielä köllötellessä. Aamulla käytiin leipomossa (boulangerie), josta ostettiin viisi kroissanttia ja kaksi patonkia (cinq croissants et deux baguettes, sil vous plait), kuten paikallisilla on tapana tehdä. Päivällä noustiin hissillä ylös Pleneylle, josta nähtiin hienosti Euroopan korkein vuori, Mount Blanc. Hyvä tuuri, sillä usein huippu on pilvessä. Syötiin lounas vuoristoravintolan aurinkoisella terassilla. Ruokailuajoista kannattaa pitää huolta, tai muuten voi jäädä ilman ruokaa. Lounasta saa kello 12-14 välisenä aikana ja illalliselle pääsee aikaisintaan kello 19. Jonkinlainen siestakulttuurikin on olemassa. Kylässä Tour de France -vipinä alkoi taas näkyä, koska kisa jatkuisi sieltä seuraavana päivänä.

Au Revoir et Auf Wiedersehen!

Ranska, Sveitsi - 11.7.2010 00:09

Enää muutamia tunteja ennen kuin lähden ensimmäistä kertaa kesälomalla Viroa etelämmäksi. Suomessa on kiva viettää kesää ja etenkin tällaisena kuumana kesänä ei ole sitä perinteistä syytä lähteä parempien säiden perään jonnekin muualle. Kesä Suomessa on ollut mahtava!

Pidän erityisesti vuorista ja viihdyn sellaisissa maisemissa. Tykkään kun näkymät ovat pitkät ja laajat, jotenkin myös korkealla oleminen muistuttaa asioiden hallinnasta. Siispä Alpit, mikä ettei!

Pääsen myös yhdistämään suosikkiulkoilulajini, maastopyöräilyn, matkustamiseen. Mutta mitä olisi upeat maisemat ja hetket, jos niitä ei voisi jakaa? Suosikkiympäristö, -harrastus ja -ystävä saavat matkustamisen kuulostamaan houkuttavalta jopa keskellä Suomen suvea.

Matkalle voi lähteä hyvillä mielin ottaen sen vastaan ikään kuin palkintona koko kevään vaatineesta pääsykoeopiskelusta. Varsinkin, kun tietää minkä parissa ja missä seuraavat 5 vuottaan tulee viettämään, Helsingissä kauppatieteiden parissa nimittäin. Nyt voi siis nauttia lomasta täysin unohtaen syksyn ja tulevan vuoden suunnittelun!

Täältä tullaan Alpit, oletteko valmiit!

Ensimmäistä kertaa Alpeille

Ranska, Sveitsi - 5.7.2010 16:36

Noniin, potkastaanhan taas matkablogiin vähän henkeä pariksi viikoksi. Ollaan nimittäin kaverin kanssa lähdössä alamäkipyöräilemään Alpeille!

Olen tietysti aivan innoissani, sillä en ole koskaan aiemmin edes Keski-Euroopassa käynyt, tai muutenkaan Eurooppaa matkustanut. Ja mikä voisikaan olla upeampaa kuin pyörähissillä vuoria ylös, katsella korkealta kauas ja tulla sitten kovaa alas. Lomailu luonnon parissa on mun juttu!

Mikan kanssa ollaan maastopyöräilty jo Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, nyt pyöräillään pääasiassa Ranskan ja Sveitsin maisemissa. Reissuun lähdetään sunnuntaina 11. heinäkuuta ja Suomeen palataan 20. heinäkuuta.

Yritän kantaa kameraa mukana, jos se ei kamalasti pyöräilyä haittaa.

Kuvia Lapista

Suomi - 29.4.2010 21:22

Kolmatta vuotta kestäneen kesän, tai ainakin lämpimien säiden, päätteeksi toivoin vielä pääseväni nauttimaan Suomen talvesta, joka oli kuulemani mukaan yksi parhaista vuosiin. Espoossa talvisäät olivatkin oikein lumiset ja aurinkoiset parin viikon ajan. Ehdin vielä ulkojäille luistelemaankin. Toivoin kuitenkin ehtiväni vielä Lappiin kelkkailemaan ja laskettelemaan keväthangille.

Taiwanilla tapaamani Yiru, joka vei minut ja muut ystävät perinteiselle taiwanilaiselle illalliselle sekä vaellukselle ja Pinxin lyhtyfestivaaleille, aloitti 80 päivän Euroopan kiertueensa Suomesta. Sain vuorostani kunnian toimia hänen paikallisena oppaana. Esittelin Suomea ja pyrin antamaan meistä hyvän (mutta kuitenkin realistisen) kuvan, jota hän kenties levittää kierrellessään Eurooppaa ja muuta maailmaa. Mika, jonka kanssa olin Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, lähti myös kolmanneksi mukaan Lappiin.

Päästiin majoittumaan isovanhempieni luokse Rovaniemelle. Mummi ja ukki valmistivat perinteiseen tapaan perinteisiä suomalaisia ruokia ja leivoksia. Koko viikko syötiin lakkoja, joskus kakussa, leipäjuuston kanssa tai hillasoseena riisipuuron kanssa. Oli karjalanpiirakoita, ruisleipää, makaronilaatikkoa, mämmiä, piimää ja muita metsämarjoja, oikein kattavasti siis. Yiru oli tottunut syömään enemmän tuoreita hedelmiä, mutta nautti kyllä kovasti ja söi paljon meidän suomiruokiakin.

Viikon aikana päästiin kokeilemaan kaikenlaisia talviaktiviteetteja. Yhtenä päivänä vuokrattiin sukset ja hiihdettiin Ounasvaaran metsiköissä neljä tuntia. Mukana eväinä oli kuumaa kaakaota, paakeleita ja ruisleipää, joita pysähdyttiin syömään vaaran laella. Turistin hiihto vaikutti aluksi hieman tahmealta, mutta pian hän oli kuin yksi meistä. Kaikkein parhaiten mieleen taisi kuitenkin jäädä kolmen päivän ”korpimökkireissu”. Vannoutuneena eränkävijänä ja vaeltajana hän nautti Kuluksen hiljaisista ja valkeista metsistä sekä jäisestä järvestä. Porojakin onnisti näkemään. Jäisestä ulkohuusistakaan ei tullut valituksia. Käytiin kahdesti saunassakin. Ensimmäisellä kerralla tavallisessa puulämmitteisessä saunassa ja sitten seuraavana päivänä 65 vuotta vanhassa omarakenteisessa savusaunassa. Uskomattoman hyvin hän kesti saunan lämpöä. Taiwanin kuumilla lähteillä lienee osuutta asiaan. Tosi asiassa hän viihtyi saunassa meistä kaikista pisimpään. Sauna oli kuulemma niin hyväksi hänen iholleen. Käytiinpä sitä virvoittautumassa järven hyisessä vedessäkin. Mikan kanssa valmistettiin poronkäristystä ruoaksi yhtenä päivänä. Siitä tuli varsin maukasta. Yiru otti suomalaisuuden ihan tosissaan, kun jaksoi istua yhteensä useita tunteja järven jäällä pilkkien. Syönti oli heikko, mutta sai hän sentään yhden suomalaisen ahvenen. Pilkillä nähtiin hieno näky, kun tyystin hiljaisen järvimaiseman yli lensi laulava viiden linnun joutsenaura. Kuluksessa käytiin tietysti myös moottorikelkkailemassa. Pitihän turistin päästä kokemaan lumilinnan rakentaminenkin.

Turismi jatkui päivän laskettelureissulla Rovaniemen Ounasvaaralla. Vaaran jyrkät mäet olivat Yirulle kuitenkin vähän liian pelottavia, joten hän tyytyi pääasiassa harjoittelemaan naruhississä. Ripaus Lapin kulttuurihistoriaa saatiin käymällä Rovaniemen Arktikum-museossa. Toki tuli vierailtua myös joulupukin luona ja napapiirin rajalla. Mikan piti palata Espooseen töihin ja Yirukin jatkoi sitten matkaansa. Suunniteltiin yhdessä hänen polkunsa, joka jatkui Rovaniemeltä Norjan rannikolle Narvikiin, sieltä Tukholmaan, Tallinnaan ja takaisin Helsinkiin, josta lentäen Saksaan. Sattuikin juuri tuhkapilvi rakoilemaan sinä perjantaina.

Minä jäin tänne Rovaniemelle ahkerasti opiskelemaan. Noin kahdeksan tuntia päivässä olen tentannut kauppatieteen pääsykoekirjoja. Silloin tällöin käyty isovanhempien kanssa Kuluksessa mökilläkin. Olen viihtynyt täällä Rovaniemellä ihan kivasti, kaupunki on kaunis ja ilmapiiri mukava. Tutustuin myös kaupungin helluntaiseurakunnan toimintaan ja nuoriin. Mukavia ihmisiä, meillä oli mielenkiintoisia keskusteluita. Tapasin myös yhden monen vuoden takaisen tuttuni. Ounasvaaralla pyörähti Antti Auttin lautailukisakin, jossa oli paljon chillejä lopputalven snoukkaajia.

Kolmen viikon Lapin matka päättyy nyt vappupäivänä, kun palaan eteläisen Espoon lämpöön.

Kuvia Tukholmasta

Ruotsi - 27.4.2010 22:52

Tehtiin seurakunnan nuorten kanssa huhtikuun alussa pääsiäismatka Tukholmaan. Osallistuttiin Finska Filadelfian järjestämään Revolution -nuortenkonferenssiin. Kiva muutaman päivän matka mukavalla porukalla. Raamattutuntien lisäksi ehdittiin kierrellä vähän Tukholmaakin.

En ollut käynyt laivalla Ruotsissa melkein 10 vuoteen. Eipä olleet paikat silti juurikaan siinä ajassa muuttuneet. Tukholman vanha kaupunki oli kyllä yhä hyvin viihtyisää aluetta. Kevät Tukholmassa oli silloin jo paljon Helsinkiä edellä.

Tässä muutamia otoksia:

Laurin matkablogi kansien välissä

Yleistä - 10.4.2010 13:20

Hienosta matkasta on nyt tehty käsinkosketeltava tallennos. Voisin kai kutsua tätä jonkinlaiseksi virstanpylvääksi, kun olen kirjoittanut kirjan. Se on hieno tunne. Aivan kuin olisin oikea kirjailija. Jätänpähän jotain konkreettista jälkeeni.

Kirjan 467 sivua värittää osa matkan parhaimmista valokuvista sekä tietysti itse matkapäiväkirjan viestit. Ajatuksena oli saada kirja julkaistua jo kotiinpaluu-/syntymäpäiväjuhlilleni, mutta aikataulu olikin hieman liian tiukka.

Keväisin terveisin junamatkalta Lappiin,

Lauri

Kuvia/Pictures of Taiwan

Suomi, Taiwan, Yleistä - 15.3.2010 16:33

Viimein sain Taiwanin kuvat käytyä läpi ja lisättyä tänne blogiin! Uusia kuvia on yli 250 ”Yhtä sun toista Taipeissa” -viestistä alkaen aina viimeisimpään viestiin saakka.

Perillä

Suomi - 9.3.2010 22:36

Täällä ollaan! Mikä kaunis ja aurinkoinen päivä! Vähän kylmä, meinasin kääntyä saman tien takaisin kentän ovista ulos astuttua. Kauniin talvista ja lumista kuitenkin! Hyvä Suomi!

Ei ollut äiti aluksi uskoa silmiään, kun näki kuka ovikelloa soitti. Näin sen mitä toivoinkin, ilmeen vaihtuvan arkisesta riehaantuneeseen kiljuntaan. Jarikin oli jo kotona, mutta Paiju oli vielä töissä. Ehdittiin käydä saunassa ja juuri pullapöytään asettuessa Paiju astui sisään pian ilon kyyneleet silmissään. Olimme jälleen yhdessä.

Tähän päätän blogini. Kiitos seurasta ja mielenkiinnosta!

Thank you for my English readers!

Xie xie ni for my Mandarin readers!

Tack för mina svenska läsare!

Terveisin,

Lauri