Monenmoista mukavaa

Australia - 14.11.2009 05:52

Emman läksiäisjuhlat keskiviikkona menivät mukavasti. Oltiin syömässä intialaisessa ravintolassa työporukalla. Keith, Emman puoliso, oli mukavanoloinen myös. Hän työskentelee rahtilaivoilla ympäri maailmaa.

Iltaan tuli kuitenkin mutka matkaan, kun lähdettiin Juliannen luo jatkoille. Auto alkoi temppuilemaan sillä tavalla, että se ei pysynyt käynnissä ja lopulta ei käynnistynyt enää lainkaan, kunnes Keith ehdotti kokeilemaan käynnistämään auton vapaalla parkin sijaan ja siitä auto lähti käyntiin. Edelleen kierrokset kuitenkin tippuivat yhtäkkisesti hyvin alas välillä. Auto ei siis käynyt kovin hyvin. Pääsin sillä kuitenkin onneksi kotiin vielä illalla. Meillä kun ei ole mitään RACV:n palveluja maksettuna, eli jos auto jää tienvarteen niin pitää maksaa sen hinaamisesta.

Torstaina 12. marraskuuta minulla oli vapaapäivä. Aiottiin viedä auto huoltoon, mutta sepä ei enää suostunut lähtemään käyntiin laisinkaan. Soitettiin yhdelle mekaanikolle, joka ehdotti bensatankin hakkaamista. Näin tehtiin ja auto lähtikin käyntiin. Sammui kuitenkin taas ennen kuin päästiin liikkeelle eikä käynnistynyt enää uudestaan. Tämä helpotti vian paikantamisessa. Aluksi oltiin epäilty tietokone- tai ruiskuvikaa polttoainejärjestelmässä.

Kaivettiin Mikan kanssa työkalut esiin ja valutettiin bensatankki ämpäreihin. Siinä auton alla räplätessä valui bensaa käsille ja joka paikkaan. Bensaiset kädet sitten tietysti paloivat kovassa auringonpaisteessa, ensimmäistä kertaa Australiassa. Jonkin ajan aherruksen jälkeen saatiin härpätin tankista ulos. Testattiin johdot ja pumpulle tuli virta, joten oli aika selkeää, että itse pumppu oli viallinen. Otettiin selvää lähimmästä jälleenmyyjästä ja lähdettiin hakemaan uutta osaa. Ostettiin vielä uusi bensasuodatinkin. Osille tuli hintaa hieman alle $150, mutta oli se silti ”riskin” arvoista, koska auton hinauttaminen olisi maksanut sen $100 ja huollossa työstä olisi pyydetty se toinen $150. Saatiin pumppu ja suodatin takaisin paikoilleen ja auto kävi taas iloisesti. Hieno suoritus, vaikka bensaa kaatuikin maahan litroittain . Onneksi mikään ei syttynyt palamaan käsiä lukuunottamatta siinä paahteessa.

Illaksi ajettiin vielä Lysterfieldiin pyöräilemään. Ajettiin taas mitä parhaimpia pyöräpolkuja eukalyptusten seassa . Alusta siellä on tosi hyvä, pitävä mutta ei liian kova . Poluilla on paljon kaatuneita puunrunkoja, joista on tehty kaikenlaisia hyppyreitä ja esteitä . Alamäetkin on erilaisia kuin yleensä, koska ne kiemurtelevat ympäriinsä. Kaarteissa pääsee kokeilemaan pyörän rajoja kovassa vauhdissa. Yhdessä mutkassa pysähdyin metrin päähän söpöstä ruohoa mussuttavasta kengurusta, joka oli selvästikin tottunut pyöräilijöihin.

Adrenaliinisen pyöräilyn päätteeksi kokattiin vielä kanapatongit puiston grilleillä. On se Mika aikamoinen kokki, kaikenlaisia herkkuja osaa miettiä.

Perjantaina käväsin taas töissä, mutta nyt vietän rattoisaa kolmen päivän lomaa… Iski koti-ikävä, mutta sain siihen helpotusta Mikan tuomista Kismeteistä (taivaallista), salmiakista ja Ikean pipareista. Ikeassa on mukava käydä, kun se on niin kotoisa ja eurooppalainen.

2 kommenttia »

  1. Upeita kuvia ja kiva että saa Mikastakin kuvia nähdä ♥

    teebo - 21.11.2009 13:57

  2. :) Kiva kuulla!

    Lauri - 23.11.2009 10:37

Kirjoita kommentti