400 mittarissa

Australia - 10.10.2009 16:39

Tänään tuli 400 päivää ulkomailla täyteen. Se alkaa kuulostaa jo melko suurelta luvulta. Kolme päivää sitten tuli myös 6 kuukautta Australiassa täyteen. Eikä olla vielä ostettu uutta wunderbaumia, kun on oltu niin kiireisiä. Tänään jopa ajattelin, että siinä varmaan käy niin, että me vietetään eniten aikaa Melbournessa, mutta ei tutkita sitä loppuen lopuksi niin paljoa kuin aiempia kaupunkeja. Koska tänne tultiin vähän niin kuin työn merkeissä ja muita kaupunkeja on kierretty turisteina. Ollaan täälläkin nyt kuitenkin kuukausi oltu ja käyty ydinkeskustassa kerran tai pari, mutta ei ole tullut kierrettyä nähtävyyksiä tai edes vilkaistua Lonely Planetia.

Tänään oli vaihteeksi oikein hieno ja lämmin päivä. Tähän saakka säät on olleet tosi kurjat. Päivien lämpötilat olleet siinä +15 asteen tietämillä ja satanut on paljon. Kauniin päivän kunniaksi olin pyöräilemässä koko päivän. Mikko painoi tänäänkin töitä, tosi rankkaa hommaa se ovelta ovelle myynti. Pyöräilin yhteensä noin 30km. Aluksi pyöräilin Yarra riveriä pitkin keskustaan . Jokea pitkin kulkee oikein kiva pyörätie keskustaan saakka . Sellainen 30-40 minuutin pyöräily. Matkalla kuitenkin pysähtelin valokuvaamaan lähinnä Melbournen asuntoja, jotka on aika koristeellisia ja erilaisia kuin Suomessa . Hyvin paljon viktoriaanista ja federaatiotyylistä rakennusta. Työni takia on hyvä tietää vähän näistä asioista. Itse asiassa aikaisemmasta valaisinkokemuksestani on ollut melko vähän hyötyä uudessa työssäni. Siinä tarvitaan enemmänkin historian ja ennen kaikkea eri aikakausien tuntemista, hyvää sisustussilmää ja rautakauppatietämystä, sekä vaikeahkoa englannin sanastoa.

Keskustassa olin sopinut tapaavani yhden kaverin, jolta ostin laskimen eBaystä. Sain ihan uuden ja avaamattoman Casio FX 991-Es -laskimen 35 dollarilla, kun Suomessa ne maksaa noin 35 euroa. No ei se hinta niinkään, vaan se, että tuo on paras laskin lääkiksen pääsykokeeseen eikä sitä saanut mistään muualta täältä hankittua. Tämä kaveri hankkii niitä suhteilla Kiinasta.

Koska oli lauantai ja aurinko paistoi niin keskustassa oli kaikenlaista häppeninkiä . Ihmiset olivat täyttäneet kadut ja lukuisat puistot. Fed squarella oli suuri määrä intialaisia katsomassa omiensa napatanssia. Kävin katsomassa näyttelyn Australialaisista kirjailijoista State Libraryssä . Eipä sieltä muuta kostunut kuin tarinan Lonely Planetin alkuajoista. Lonely Planethan siis on Australialainen yritys. Sen perustivat Tony Wheeler ja hänen vaimonsa olisko ollut 1972. Ensimmäinen kirja oli Across Asia on the cheap.

Kiersin keskustan ympäri ilmaisella city circle ratikalla, jota kannattaa ehdottomasti kokeilla Melbournessa. Tosi kätevä, siinä samalla kuuluu kaiuttimista, mitä ympärillä näkyy ja taustatietoja niistä. Törmäsimpä siellä suomalaiseen turistiperheeseenkin. Suomen kieli kyllä erottuu joukosta niin räikeästi. Oli huvittava kuunnella heidän juttujaan ja kuinka he lausuivat englannin kielisiä nimiä niin tutun suomalaisesti. Kävin yhdellä kirjatorilla, jossa oli paljon käytettyjä kirjoja myynnissä. Olin jo pitkään halunnut lukea jotain hyvää kirjaa ja niinpä ostin yhden puolalaisen kirjailijan kirjan venäläiseltä naiselta. Sen nimi on Snow White And Russian Red. Oli aika outo ostos, en edes tiedä miksi ostin sen kirjan ja se oli aika kalliskin. Sen jälkeen löysin vielä kiinnostavampia kirjoja, mutta en enää raaskinut niitä ostaa.

Tämä oli siis vain pieni heräteostos matkalla Ian Potter taidenäyttelyyn. Työkaverit olivat kehuneet tätä galleriaa, joten ajattelin pistäytyä. Se oli kolmessa kerroksessa. Ensimmäisen kerroksen aboriginaalitaide oli jo aika tuttua kamaa, mutta kahden muun kerroksen teokset olivat kyllä hyvin hienoja. Lähinnä mieleen jäivät kauniit maisemamaalaukset ja joitain modernin taiteen teoksia. Siellä oli myös valokuvaosasto, mutta valokuviin olin hieman pettynyt. Olen nähnyt paljon hienompia kuvia ihan lähipiiristänikin. Nykytaiteessa on se jännä juttu, että joku taideteos saattaa olla joku lyhyt videopätkä tai muu ja sille pitää tehdä aika kalliit valmistelut. Yksi videotykki heijasti maahan parin kuvan kuvasarjaa, jossa joku punainen pötkö vaihtoi asentoa. Se oli vaan enemmänkin ärsyttävää katseltavaa ja silti sille piti hankkia oma videotykkinsä.

Sitten pyöräilin takaisin kotio. Mutta en viipynyt kauaa vaan lähdin uudestaan pyöräilemään, kun ilma kerta oli niin mukava kerrankin. Pomo oli kertonut, että lähellä Kewiä on hulppeita taloja, joten ajoin sinne. Oli ne melkoisia linnoja oikeastaan . Korkeita torneja, isoja pihoja ja tenniskenttiä. Niistä ei oikein saanut otettua kuvaa, koska itse rakennus oli aika kaukana sen muurilta.

Töissä on nyt ollut töitä aika mukavasti tarjolla. Tällä viikolla olen töissä ma-pe ja su. Maanantain ja tiistain olin kaupassa töissä, mutta sitten pomo tykkää ottaa mua mukaansa apulaiseksi kattoasennuksiin. Niimpä ollaan tämä viikko oltu keskustassa yhdessä hotellissa asentamassa kuviopeltejä kattoon. Edelleenkin se on mukavaa vaihtelua myyntihommiin. Pääsee leikkelemään peltiä metallisaksilla, liimaamaan, poraamaan ja nitomaan. Päivät on olleet lähemmäs 10 tuntia pitkiä, mutta ne on kuluneet nopeasti National Geographicia katsellessa, eikun siis kattoa tehdessä. Jep, siellä on sellainen kiva plasmatelkku satelliittikanavineen päällä kun työskennellään.

Lounastauoilla on menty syömään sinne pukuja vilisevään bisnesmiljööseen likaiset haalarit päällä ja töllätty ohi käveleviä kiireisiä ihmisiä. Joka päivä siellä on myös ollut jazz bändi ja vaatemallishow. Perjantaina Dave (pomo) vei mut hyvän kaverinsa Laurien luokse, jolla on hammaslääkäri siinä ihan hotellin vieressä keskustassa. Se oli tosi mukavasti tehty, koska Laurie toivotti minut tervetulleeksi pällistelemään hammaslääkärin työtä ja kyselemään ja oppimaan kun haluan. Tosi mukava ja iloinen kaveri, vaikutti oikein onnelliselta. Hyvä työ siis. Yritän ensi viikolle saada vapaapäivän ja mennä katsomaan Laurien vastaanottoa. Vaikuttaa siltä, että olen saanut hyvän työpaikan. Saan sieltä riittävästi tunteja ja palkkaa, työporukka on mukava ja avulias, pomolta olen saanut jo pyörän, erilaisia työkokemuksia ja hammaslääkärihaastattelun. Unohtamatta sitä, että kotoa töihin pyöräilee 5 minuutissa. Veri nais.

Melbourneen kuuluu siis hyvää. Kesä tulee.

Ei kommentteja »

Ei kommentteja.

Kirjoita kommentti