A mighty weekend

Australia - 26.10.2009 15:56

Planetshakersin ensimmäinen Mighty Men konferenssi tuli ja meni. Sain etuoikeuden olla osana sitä ja käteen jäi paljon muutakin kuin t-paita.

Lue lisää …

Kuluneen viikon tapahtumia

Australia - 18.10.2009 14:08

Heipä hei!

Ei tässä nyt sen kummempia tai seikkailullisia tapahtumia ole kertoa, mutta vähän kuulumisia silti.

Viikko sitten sunnuntaina missasin kokouksen, kun oltiin siellä keskustan hotellilla töissä. Työ olikin niin paljon odotettua suurempi, että jouduimme olemaan töissä sunnuntaina saadaksemme sen maanantaina valmiiksi. Koko projekti oli mennyt vähän käsille muutenkin. Oli ensimmäinen kerta, kun pomo teki valekaton paneloinnin. Ensinnäkin työmäärä oli aliarvioitu puolella ja jopa tarvittavien metallilevyjen määrä oli puolet siitä, mitä olisi tarvittu! En tiedä mitä oli Daven päässä liikkunut… Sattui kuitenkin hyvin, koska oltiin viikko sitten saatu 24 levyä tätä samaa lizards-kuvioista metallia, joskin ne olivat isompia levyjä, joten meidän piti leikata ne. Siitä huolimatta meillä oli levyjä juuri ja juuri riittävästi kattoa varten, mutta sitten meni tiukille, kun Dave leikkasi pariin levyyn reiät uppohalogeeneille väärään paikkaan. Niillä levyillä ei sitten voinut tehdä mitään. Aika arvokkaitakin ne ovat, $105 per levy.

Maanantaina meillä oli alusta alkaen hyvä höyry päällä ja saatiin projekti valmiiksi hyvissä ajoin. Oli mukava katsella hyvin tehtyä ja onnistunutta työtä.

En ollutkaan ollut viikkoon kaupassa töissä, kun tiistaina oli pitkästä aikaa kauppapäivä minulle. Oli kiva nähdä muut työntekijät ja kotoisa liikkeemme.

Sainkin aika hyvin työtunteja, kun olin perjantaihin saakka töissä, jolloin tein 12 päivän aikana 11 päivää töitä. Perjantaina oli oikein kiva työpäivä. Mentiin pomon kanssa aamuvarhain Pohjois-Melbourneen, Essendoniin. Työskenneltiin sellaisessa oikein viktoriaanisessa asunnossa. Jos näyttävät talot ulkoapäin hienoilta ja koristeellisilta, niin sisältä ne vasta ovatkin! Sisustus oli hyvin mukava. Innostavaa kun kaikki talossa oli sisustettu viktoriaanisesti. Hyvin yksityiskohtaisia ja koristeellisia kuvioituja kattoja, seiniä, pöytiä, tuoleja, sohvia, pöydän jalkoja, tauluja, valaisimia, katkaisimia ja siis oikeastaan kaikki oli vanhaa tyyliä uunia ja mikroa lukuun ottamatta. Jotenkin tuo sisustus teki talosta hyvin kodikkaan tuntuisen. Oltiin siellä asentamassa sellaisia taulutankoja. Ne on periaatteessa samat kuin verhotangot, mutta niistä ripustetaan tauluja verhojen sijasta. Sitten laitettiin kanssa listoja seiniin. Myös talon piha ja puutarha olivat oikein siistit. Sieltä oli hienot näkymät Melbournen keskustaan, koska se oli sen verran korkealla kuitenkin.

Minulle siis kuuluu töihin oikein hyvää. Mikolla puolestaan asiat ovat vähän hankalammat. Hän paiskii oikein kovasti töitä, jopa noin 11 tuntia päivässä töiden takia pois kotoa, mutta rahaa ei siitä huolimatta tipu. Palkkaus on siis pelkästään myymistäsi tuotteista, jos et saa myytyä niin on vaikea kartuttaa omaakaan kassaa. Työ on siis hyvin hyvin haastavaa ja raha epävarmaa. Mikko onkin etsimässä nyt muita töitä.

Ostin muuten uuden pyörän! Ebaysta huusin upouuden Cell MTX-R2 maasturin noin 330 eurolla. En ollut upouutta pyörää katsomassa, mutta tuo lähti sen verran halvalla. Ei mulla koskaan ole noin hienoa kyykkeliä ollutkaan! Siinä on jopa hydrauliset levyjarrutkin. Tuolla on tarkoitus pyöriä sitten Uudessa-Seelannissa ja vähän Australiassakin.

Lauantaina siivosin ja imuroin automme, mikä olikin iso, mutta kannattava teko. Illalla katsottiin Mikon kanssa eräs loistava elokuva, Spirited Away nimittäin. Suosittelen ehdottomasti kaikille, jotka eivät sitä vielä ole nähneet. Kaunis filmi. Sain ajatuksen hankkia elokuvan, koska elokuva oli osittain Paronella Parkin innoittama. Paronella Park oli se espanjalaislinnoitus Queenslandissa.

Sunnuntaina pääsin pitkästä aikaa kokoukseen. Se pidettiin taas Melbournen Exhibition Centressä, jossa parkkeeraus on kallista, joten päätin yhdistää aamulenkin ja kirkon samaan. Mitähän sinne olis ollut matkaa, vähän alle 10km. Olin jumissa aamulla, koska en päässyt talostamme ulos! Mulla ja Mikolla on yhteinen ulko-oven avain, mutta sitä pidetään piilossa ulkona. Sisältäkin avatakseen tarvii sen avaimen ja joku oli laittanut oven lukkoon. Muut talon asukkaat olivat nukkumassa, joten jouduin pakenemaan ikkunan kautta. Onneksi löysin tarpeeksi ison ikkunan. Olin kuitenkin nyt kovassa kiireessä. Normaalisti pyöräilen keskustaan noin 40 minuutissa ja tämä oli vielä kilsan-pari pidemmällä. Pyöräilin kuitenkin kuin tuuli ja olin perillä 30 minuutissa. Huh, hikisenä jo valmiina tanssimaan ja pomppimaan. Kokous olikin väkevä! Ilmoittauduin samalla Planetshakersin ensimmäiseen Mighty Men konferenssiin, joka järjestetään ensi viikonloppuna!

Messukeskuksessa oli meneillään kaikenlaista kummaa toimintahahmoista raskauteen. Niinpä siellä vaelteli Star Wars -hahmoja ja isomahaisia wannabeäitejä. Joen varrella ihmiset grillasivat, kiertelivät marketteja, katsoivat around the bay pyöräilijöitä ja ihastuneet nuoret pusuttelivat nurmilla. Väki oli siis liikkeellä.

Tehtiin Mikon kanssa juuri tortilloja ja hyvää oli!

Hyvää alkavaa viikkoa joka iikalle!

400 mittarissa

Australia - 10.10.2009 16:39

Tänään tuli 400 päivää ulkomailla täyteen. Se alkaa kuulostaa jo melko suurelta luvulta. Kolme päivää sitten tuli myös 6 kuukautta Australiassa täyteen. Eikä olla vielä ostettu uutta wunderbaumia, kun on oltu niin kiireisiä. Tänään jopa ajattelin, että siinä varmaan käy niin, että me vietetään eniten aikaa Melbournessa, mutta ei tutkita sitä loppuen lopuksi niin paljoa kuin aiempia kaupunkeja. Koska tänne tultiin vähän niin kuin työn merkeissä ja muita kaupunkeja on kierretty turisteina. Ollaan täälläkin nyt kuitenkin kuukausi oltu ja käyty ydinkeskustassa kerran tai pari, mutta ei ole tullut kierrettyä nähtävyyksiä tai edes vilkaistua Lonely Planetia.

Tänään oli vaihteeksi oikein hieno ja lämmin päivä. Tähän saakka säät on olleet tosi kurjat. Päivien lämpötilat olleet siinä +15 asteen tietämillä ja satanut on paljon. Kauniin päivän kunniaksi olin pyöräilemässä koko päivän. Mikko painoi tänäänkin töitä, tosi rankkaa hommaa se ovelta ovelle myynti. Pyöräilin yhteensä noin 30km. Aluksi pyöräilin Yarra riveriä pitkin keskustaan . Jokea pitkin kulkee oikein kiva pyörätie keskustaan saakka . Sellainen 30-40 minuutin pyöräily. Matkalla kuitenkin pysähtelin valokuvaamaan lähinnä Melbournen asuntoja, jotka on aika koristeellisia ja erilaisia kuin Suomessa . Hyvin paljon viktoriaanista ja federaatiotyylistä rakennusta. Työni takia on hyvä tietää vähän näistä asioista. Itse asiassa aikaisemmasta valaisinkokemuksestani on ollut melko vähän hyötyä uudessa työssäni. Siinä tarvitaan enemmänkin historian ja ennen kaikkea eri aikakausien tuntemista, hyvää sisustussilmää ja rautakauppatietämystä, sekä vaikeahkoa englannin sanastoa.

Keskustassa olin sopinut tapaavani yhden kaverin, jolta ostin laskimen eBaystä. Sain ihan uuden ja avaamattoman Casio FX 991-Es -laskimen 35 dollarilla, kun Suomessa ne maksaa noin 35 euroa. No ei se hinta niinkään, vaan se, että tuo on paras laskin lääkiksen pääsykokeeseen eikä sitä saanut mistään muualta täältä hankittua. Tämä kaveri hankkii niitä suhteilla Kiinasta.

Koska oli lauantai ja aurinko paistoi niin keskustassa oli kaikenlaista häppeninkiä . Ihmiset olivat täyttäneet kadut ja lukuisat puistot. Fed squarella oli suuri määrä intialaisia katsomassa omiensa napatanssia. Kävin katsomassa näyttelyn Australialaisista kirjailijoista State Libraryssä . Eipä sieltä muuta kostunut kuin tarinan Lonely Planetin alkuajoista. Lonely Planethan siis on Australialainen yritys. Sen perustivat Tony Wheeler ja hänen vaimonsa olisko ollut 1972. Ensimmäinen kirja oli Across Asia on the cheap.

Kiersin keskustan ympäri ilmaisella city circle ratikalla, jota kannattaa ehdottomasti kokeilla Melbournessa. Tosi kätevä, siinä samalla kuuluu kaiuttimista, mitä ympärillä näkyy ja taustatietoja niistä. Törmäsimpä siellä suomalaiseen turistiperheeseenkin. Suomen kieli kyllä erottuu joukosta niin räikeästi. Oli huvittava kuunnella heidän juttujaan ja kuinka he lausuivat englannin kielisiä nimiä niin tutun suomalaisesti. Kävin yhdellä kirjatorilla, jossa oli paljon käytettyjä kirjoja myynnissä. Olin jo pitkään halunnut lukea jotain hyvää kirjaa ja niinpä ostin yhden puolalaisen kirjailijan kirjan venäläiseltä naiselta. Sen nimi on Snow White And Russian Red. Oli aika outo ostos, en edes tiedä miksi ostin sen kirjan ja se oli aika kalliskin. Sen jälkeen löysin vielä kiinnostavampia kirjoja, mutta en enää raaskinut niitä ostaa.

Tämä oli siis vain pieni heräteostos matkalla Ian Potter taidenäyttelyyn. Työkaverit olivat kehuneet tätä galleriaa, joten ajattelin pistäytyä. Se oli kolmessa kerroksessa. Ensimmäisen kerroksen aboriginaalitaide oli jo aika tuttua kamaa, mutta kahden muun kerroksen teokset olivat kyllä hyvin hienoja. Lähinnä mieleen jäivät kauniit maisemamaalaukset ja joitain modernin taiteen teoksia. Siellä oli myös valokuvaosasto, mutta valokuviin olin hieman pettynyt. Olen nähnyt paljon hienompia kuvia ihan lähipiiristänikin. Nykytaiteessa on se jännä juttu, että joku taideteos saattaa olla joku lyhyt videopätkä tai muu ja sille pitää tehdä aika kalliit valmistelut. Yksi videotykki heijasti maahan parin kuvan kuvasarjaa, jossa joku punainen pötkö vaihtoi asentoa. Se oli vaan enemmänkin ärsyttävää katseltavaa ja silti sille piti hankkia oma videotykkinsä.

Sitten pyöräilin takaisin kotio. Mutta en viipynyt kauaa vaan lähdin uudestaan pyöräilemään, kun ilma kerta oli niin mukava kerrankin. Pomo oli kertonut, että lähellä Kewiä on hulppeita taloja, joten ajoin sinne. Oli ne melkoisia linnoja oikeastaan . Korkeita torneja, isoja pihoja ja tenniskenttiä. Niistä ei oikein saanut otettua kuvaa, koska itse rakennus oli aika kaukana sen muurilta.

Töissä on nyt ollut töitä aika mukavasti tarjolla. Tällä viikolla olen töissä ma-pe ja su. Maanantain ja tiistain olin kaupassa töissä, mutta sitten pomo tykkää ottaa mua mukaansa apulaiseksi kattoasennuksiin. Niimpä ollaan tämä viikko oltu keskustassa yhdessä hotellissa asentamassa kuviopeltejä kattoon. Edelleenkin se on mukavaa vaihtelua myyntihommiin. Pääsee leikkelemään peltiä metallisaksilla, liimaamaan, poraamaan ja nitomaan. Päivät on olleet lähemmäs 10 tuntia pitkiä, mutta ne on kuluneet nopeasti National Geographicia katsellessa, eikun siis kattoa tehdessä. Jep, siellä on sellainen kiva plasmatelkku satelliittikanavineen päällä kun työskennellään.

Lounastauoilla on menty syömään sinne pukuja vilisevään bisnesmiljööseen likaiset haalarit päällä ja töllätty ohi käveleviä kiireisiä ihmisiä. Joka päivä siellä on myös ollut jazz bändi ja vaatemallishow. Perjantaina Dave (pomo) vei mut hyvän kaverinsa Laurien luokse, jolla on hammaslääkäri siinä ihan hotellin vieressä keskustassa. Se oli tosi mukavasti tehty, koska Laurie toivotti minut tervetulleeksi pällistelemään hammaslääkärin työtä ja kyselemään ja oppimaan kun haluan. Tosi mukava ja iloinen kaveri, vaikutti oikein onnelliselta. Hyvä työ siis. Yritän ensi viikolle saada vapaapäivän ja mennä katsomaan Laurien vastaanottoa. Vaikuttaa siltä, että olen saanut hyvän työpaikan. Saan sieltä riittävästi tunteja ja palkkaa, työporukka on mukava ja avulias, pomolta olen saanut jo pyörän, erilaisia työkokemuksia ja hammaslääkärihaastattelun. Unohtamatta sitä, että kotoa töihin pyöräilee 5 minuutissa. Veri nais.

Melbourneen kuuluu siis hyvää. Kesä tulee.