Kauniita makuja

Australia - 25.8.2009 06:02

Viime aikoina näkemäni Australia on tehnyt vaikutuksen. Se on ollut kauneinta täällä näkemääni. Pohjois-Queensland tarjoaa niin paljon erilaista nähtävää ja tehtävää. Täällä on myös sää ollut trooppisen kuuma, ei kuitenkaan tukalan kostea, koska on talvi eli kuiva kausi. On saanut kulkea shortseissa aamut ja illat. Lyhyellä etäisyydellä täällä on uskomattomia vesiputouksia, kristallinkirkkaita jokia, trooppista sademetsää, palmurantoja, upeita riuttoja, vuoria, vehreitä laaksoja ja erilaisia farmeja täyttämässä maisemaa. Minulle tämä on ollut ehdoton kohokohta kaikkine eri makunautintoineenkin. Autotie Cairnista Cape Tribulationiinkin oli niin kaunis. Tie kulki aivan merenrantaa pitkin palmurantojen ja turkoosin veden vierellä, sitten mentiin joen yli lautalla ja yhtäkkiä kaikki muuttui. Tie kiemurteli tiheässä sademetsässä kulkien ylös ja alas. Atherton tablelandseilla tie taas kulki loppumattomien vihreiden kukkuloiden yli. Maisemat olivat kuin Swazimaassa, mutta vähemmän kivikkoiset. Tähän mennessä on ajettu noin 7000km itärannikolla. Vehreys, rannat ja meri vaihtuvat 6000 punaiseen ja pölyiseen outbackkilometriin Darwiniin, Alice Springsiin ja Adelaideen saakka. Edessä on jotain sellaista, jota pidin jopa hulluna. Ehkä voisin kuitenkin kertoa muutaman sanan viime päivistä.

Perjantaina 21. elokuuta 2009 saatiin tosiaan nauttia kauniista ajomatkasta Cairnsista Cape Tribulationiin . Leiriydyimme Noah Beachille , joka oli suuri, tyhjä ja mahtava ranta . Vasta ensimmäistä kertaa sytytimme nuotion rannalle ja grillasimme makkaraa. Se on ollut rannoilla aina laitonta ja niin se oli tälläkin kertaa. Me vain emme jaksaneet enää välittää siitä. Nuotio oli niin mukava. Palavan puun haju ja lämpö, pieni valo, joka ei valaissut kuitenkaan tarpeeksi nähdäksemme kuinka lähellä nousuvesi jo oli. Makkaratikut ja illallinen tähtien ja tulen valossa. Siinä syötyämme aloimme kasvattaa tulen kokoa ja pian joukkoomme liittyi pari kanadalaista ja tanskalainen matkaaja.

Lauantai

Kierreltiin Cape Tribulationin aluetta . Siellä oli vielä lisää kauniita rantoja, yksi niistä oli hopeinen . Rannoilla ei kehoitettu uimaan krokotiiliuhan takia . Käveltiin kuitenkin vedessä, joka oli tosi lämmintä. Näillä seuduin Steve Irwin kuulemma kuoli myrkkyrauskun pistoon. Alueella oli muutama kiva sademetsäkävely, jotka käytiin tekemässä . Rannalla pelattiin petangia . Ennen pelattiin sitä niin, että heitettiin niitä painavia palloja, mutta koska biitsi oli niin tasainen niin kokeiltiin nyt vierittää niitä ja se teki siitä erittäin mielenkiintoisen, kuin kurlingia .

Sunnuntaina kiidettiin kiemurtelevaa rallitietä takaisin Daintree -joelle ja siitä taas lautalla yli . Olo oli ihan kuin olisi jollain saarella ollut, niin erilaista se oli . Lähdettiin ajamaan kohti Athertonia. Matkalla käytiin katsomassa Mossman gorge . Seuraavaksi ajettiin Kurandaan, jonne tehdään paljon turistimatkoja lähellä olevasta Cairnista . Se oli hippimäinen kaupunki, kuin Nimbin, mutta suurempi. Opeteltiin siellä soittamaan didgeridoota . Jotain ihan perusörinää saatiin aikaan. Didgeridoo on aika helppo valmistaa, koska sitä ei oikeastaan tarvitse valmistaa. Ensin täytyy olla kuollut puu, jonka sisällön termiitit sitten syövät niin, että sisälle muodostuu putki, jonka läpi ilma kulkee. Sitten se kiillotetaan, maalataan ja siinä se. Käytiin myös katsomassa aboriginaalitaidetta, joka oli kiinnostavaa, lähinnä pisteitä ja viivoja ja eläinten kuvia. Kurandassa kävin maistelemassa eksoottisia viinejä. Maistoin ainakin mangoa, litsiä, passionhedelmää, banaania ja mansikkaa. Näistä litsi oli paras ja passion oli aika kauhea. Se oli mielenkiintoinen makuelämys. Lopuksi käytiin vielä katsomassa upeita Barron fallseja .

Maistelupäivä sai jatkoa Mareebassa, jossa mentiin Coffee worksiin . Siellä saatiin 12 dollarilla juoda erilaisia kahveja, teitä, liköörejä ja syödä suklaita niin paljonkuin vain jaksettiin . Äiti olisi rakastanut tätä paikkaa. Niin rakastin minäkin. Maistettiin jokaista eri kahvilaatua (varmaan yli 20), teetä (4 eri laatua), kolmea eri likööriä ja 12 eri suklaata . Sen jälkeen oli aika huima olo. En ole suuri kahvin ystävä ja nyt ei voi ainakaan sanoa, että olisin vain juonut huonoja kahveja. Kaikki kahvit maistuivat mielestäni hyvin paljon samalta. Sen sijaan teiden välillä eron huomasi selvästi. Kaikki liköörit olivat hyviä. Suklaatarjonnasta pidin kuitenkin eniten. Aivan herkullista. Kahvin historia ja muu informaatio oli kuitenkin mukava opiskella. Paikan yhteydessä oli maailman suurin kahvimuseo, josta en kuitenkaan saanut paljoa irti. Ehkä sen takia, että päässä vain pyöri enkä oikein pystynyt keskittymään mihinkään. Oli kuitenkin mielenkiintoista nähdä, millaisessa pensaassa kahvi kasvaa . Tämä oli erinomainen pysähdys. Mikko nautti siitä kovasti suurena kahvin ystävänä.

Matkamme jatkui Athertonin kautta upeissa ja vehreissä maisemissa aina Millaa Millaa vesiputouksille saakka, jonne jäimme yöksi. Athertonissa on kuulemma maailman vaarallisin UV-säteilymäärä. Minä sen sijaan nautin enemmänkin ylängön raikkaasta tuulenvireestä . Syötiin iltapalaamme siinä vesiputousta katsellessamme(tai enemmänkin kuunnellessamme) illan hämärtyessä. Pimeällä ympäristön täyttivät lukuisat tulikärpäset. Alettiin siinä sitten pilkkopimeässä sademetsän keskellä kertoa kauhutarinoita moottorisahamurhaajista ja Wolf Creekistä, mikä ei ollut hyvä idea. Selvittiin takaisin autolle turvaan ehjinä, mutta yöunet olivat kauheimmat aikoihin. Pyörittiin sängyssä ainakin muutama tunti ahdistuneina saamatta unen päästä kiinni. Syy tähän ei ollut kuitenkaan pelko. Lopulta oivalsimme, että oli tullut juotua piristäviä vissiin tilkka liikaa.

Maanantaina 24. elokuuta 2009 syötiin aamupala vesiputouksen äärellä . Sen jälkeen matka jatkui waterfall circuitilla, jossa oli vielä kahdet muut kauniit vesiputoukset (Zillee ja Elinjaa(?)) . Loppupäivä ajeltiinkin vain Townsvilleen Johannan ja Paulin luo. Matkalla pysähdyttiin varaosaliikkeeseen ostamaan vähän tarvikkeita autoomme outbackia varten. Mukaan tarttui pari työkalua, pumppu, puinen helmi-istuinpäällinen hikoilun estämiseksi, jakopään hihna ja räikeän keltainen moottorin ilmansuodatin. Entuudestaan meillä jo olikin sprayvaahtoa kumin paikkaukseen. Pitkän ajon loppupäässä pysähdyttiin vielä Frosty Mangosille, jossa söin elämäni parhaan minttusuklaajäätelötötterön. Se oli niin suussasulavan pehmeää…

Huomenna aiotaan käydä täällä Townsvillessa sellaisessa riutta-akvaariossa, joka on luultavasti aika hieno ja sitten valmistellaan autoa ja kamoja outbackia varten. Se on tosiaan vähän ”hullu” ajomatka, mutta pitäisi olla ihan mahdollinen. Paljoa tyhmiä tempauksia ei olla tehty, joten nyt aiotaan sitten ajaa 2000km ylimääräistä yhden kaupungin, Darwinin, takia, jossa ei edes luultavasti olla kauaa. Sinne vaan ajetaan, koska se on kaukana ja sitten on sielläkin käyty. Tuleepahan käytyä Australian pohjoisrannikolla. Kaikki ovat kuitenkin sitä kehuneet ja saksalaiset tytöt saivat meidät ylipuhuttua moiseen mukaan. Näillä näkymin ollaankin lähdössä niiden kanssa matkaan keskiviikkona. Aiotaan ajaa yhtämatkaa Darwiniin.

1 kommentti »

  1. moi!

    Mielenkiitoista lukea taas teidän villejä ja hauskoja kokemuksia ,hienosti matka edennyt!!

    Ei ollut ihme ettei uni tullut runsaiden kahvimaistiaisten jälkeen…

    mama - 2.9.2009 19:59

Kirjoita kommentti