Rantaa, rajoja ja rajatapauksia (added pictures)

Australia - 12.7.2009 16:17

Viimeisimmästä viestistä on pitkä aika, mutta en ole halunnut ottaa liikaa ressiä kirjoittamisen suhteen. Tietokoneessakaan ei ole ollut akkua eikä nettiä saatavilla. Nyt kuitenkin olen yrittänyt jotain kasata yhteen. Tulee varmaan pitkä pätkä luettavaa. Asiaa mielessä ainakin on paljon. Kuvia tietysti myös.

Elikkäs viimeksi jäätiin siihen, kun oltiin lähdössä Coffsista. Sekin lähtö taisi muuten venyä yhdellä päivällä. Tuli olo, että oltiin aikataulusta jäljessä, vaikkei meillä mitään tarkempaa aikataulua olekaan, joten jätettiin Yambat, Ballinat (mäkkiä lukuunottamatta), Lennox Headit sun muut käymättä ja ajettiin suoraan Byron Bayhin. Saavuttiin pimeän aikaan ja ajettiin vaan yhdelle biitsille, jossa oli yöpymiskielto ja parkkimaksut, mutta otettiin riski ja jäätiin sinne yöksi. Taisi olla Tallow beach kyseessä. Illalla ei nähnyt minkälaiseen paikkaan oltiin tultu, mutta meren kovan kuohinan kuuli selvästi. Tämä paikka oli syrjässä, ei oltu nähty vielä keskustaa.

Tiistai 30. kesäkuuta 2009 oli Mikon syntymäpäivä! Mikkokin heräsi 20-vuotissyntymäpäivänään katsomaan auringonnousua , niin kuin minäkin tein Dragensbergeillä. Yllätin Mikon pussillisella macadamiapähkinöitä. Mikolle pähkinät on herkkujen herkku ja tähän asti hän on syönyt halpapähkinöitä ja olemme vain naureskelleet macadamioiden hinnoille, mutta nyt päätin olevan hyvä hetki tarjota markkinoiden parasta. Illalla pröystäily jatkui ja mentiin yhteen erikoiseen japanilaiseen ravintolaan. En satu muistamaan sitä oikeaa nimeä, mutta olisiko ollut savvy. Se on siis ilmeisesti joku tietynlainen erikoistyyli nimittäin istuimme pöydässä, jossa kokki teki taikojaan. Se oli fantastinen show! Kokki heitteli työkalujaan ja teki siinä samalla ruokaa ja kaiken niin nopeasti. Enemmänkin se oli ruokasirkus kuin 5 ruokalajin illallinen. En ollut ennen nähnyt tai kuullut mitään sellaisesta. Joka tapauksessa se oli loistava valinta Mikon synttäri-illalliseksi, ikimuistoinen varmasti ! Biitsillä korkattiin vielä viinipullo.

No Mikon elämä 20-vuotiaana ei alkanut seuraavana päivänä ihan toivotulla tavalla. Saatiin 80$ sakko, koska oltiin parkkeerattu 1am-5am kieltoalueelle yöksi. Se oli ihan vilpitön erehdys. Ei oltu huomattu parkkikieltoa. Tulevina öinä jouduttiinkin etsimään mukavia laillisia alueita ja kävi ilmi, että Byron Bayssa on hankalaa ja kallista parkkeerata. Siihen valituksenaiheet tästä suosikkikaupungista jäikin.

Vietettiin 7 päivää Byronin unelmarannoilla ja viihtyisässä kaupungissa. 9000 asukkaan kaupungiksi se on VALTAVAN monipuolinen, ihmistäyteinen ja aktiivinen. Keskusta on täynnä kahviloita, ravintoloita ja baareja nälkäisille lomailijoille. Shoppaajillekin löytyy jos jonkinlaista putiikkia. Byronin helmi ei kuitenkaan ole idyllinen ja viihtyisä keskusta, vaan lukuisat kauniit rannat , Byronin niemi, joka nousee melko korkeaksi kukkulaksi, jonka päällä sijaitsee Australian tehokkain ja itäisin majakka , niemen pää on myös manneraustralian itäisin kolkka, josta lähetin pullopostia Suomeen . Niemialueella kulkee paljon lenkkipolkuja upeine maisemineen. Siellä on myös puistoja ja ökytaloja rinteillä. Ilmapiiri kaupungissa on ihana. Elämä on rentoa ja yksinkertaista. Kaupunki on hyvin spirituaalinen, taiteellinen ja erikoinen paikka tuoksuineen ja yksityiskohtineen . Kaduilla on tanssivia hippejä ja ihmiset kävelee paljain jaloin. Nurmille voi mennä makailemaan ja kuuntelemaan meren aaltoja ja rannan muusikoita. Ohikulkevien ihmisten pällisteleminenkin on hauskaa. Byronissa on siis paljon ihmisiä ja etenkin lomailijoita. Onneksi mentiin off seasonina. Uskomattomat säätkin meillä, joka päivä aurinkoista . Ihan rakastuttiin paikkaan . Sieltä löytyi tähän mennessä hienoin rantakeittiökin . Sunnuntaina käytiin siellä järjestetyllä marketilla, jossa oli paljon hippejä .

Coffsissa LifeHousen porukat suosittelivat minulle Eastgate seurakuntaa, jonne meninkin perjantaina ja kaksi kertaa sunnuntaina. Seurakunta oli pienehkö, mutta väkevä, lämmin ja intiimi. Pastori oli hyvin mukava ja taitava muusikko ja puhuja. Yksi kiinnostava aihe oli se, kuinka muslimit ovat tulossa valtaamaan maailman. Länsimaalaiset eivät enää lisäänny tarpeeksi, mutta muslimit sen sijaan lisääntyvät kauheasti. Ranskalaisessa perheessä on kuulemma keskimäärin 1,8 lasta(mikä on Euroopan korkeimpia) ja muslimiperheessä 8,1 lasta. 2,1 lasta tarvittaisiin kulttuurin säilymiseen. Muslimit tulee! Tapasin siellä seurakunnassa yhden uuden tuttuni, japanilaisen Yasun, jonka tapasin jo Coffs Harbourissa. Itse asiassa Yas soitti juuri ja kyseli kuulumisia. Niin iloinen kaveri. Matkustaa yksin bussipassilla Australian ympäri. Yasu opetti kirjoittamaan Laurin japaniksi. Hän oli tullut uskoon täällä Australiassa.

Nimbin

Byron Baysta ajettiin noin 70km sisämaahan kauniisiin Nimbinin maisemiin. Tämä on Australian mekka hipeille. Pieni 400 asukkaan kaupunki, jossa ihmiset ja talot ovar värikkäitä . Käytiin Nimbin museossa, jossa oli hippikombeja ja hippien lausahduksia ja ajatuksia kaikenlaisista asioista . Kiintoisaa. Joka paikassa paloi hamppu ja ihmiset istuskelivat ja katselivat kun aika kului, aamu vaihtui päiväksi, päivä illaksi. Kaduilla tultiin tarjoamaan meillekin. Siellä oli hauska hemp embassy, jossa oli kaikkia hampputuotteita. Vaatteista hampunkasvatusvideoihin, jotka olivat aika huvittavia, niin ammattimaisia ja tosissaan nuo hamppufarmarit. Ihan niin kuin olis vehnää viljelty. Hyvin erilainen kaupunki. Rauhaisa ja ajaton. Huomasin, että siellä oli paljon taloja myynnissä, mikä kertoo siitä että se on hauska elämäntapa hetkeksi, mutta ehkä kaikki eivät halua elää koko elämäänsä siten, tai sitten he muuttavat turismin alta pois. Turistikaupungiksihan Nimbin on kääntymässä aika lailla. Käymisen arvoinen paikka. Paljon taidetta ja hajuja.

Australiassa poliisi ei ilmeisesti vaivaudu, jos hallussasi on hamppua omiin tarpeisiisi, mutta myyminen on ehdottomasti kielletty. Oli Nimbinissäkin poliisiasema ja ainakin viereisessä rakennuksessa hamppu paloi iloisesti. Tiedä vaikka olisi palanut polite(niin kuin Nimbinissä sanotaan)asemallakin.

Tweed heads

Tultiin tänne 6. heinäkuuta, pari päivää ennen kuin oli tarkoitus tavata paikalliset kontaktimme. Saavuimme illalla pimeässä, kävimme mäkkärissä syömässä ja yritimme etsiä paikkaa, jossa yöpyä. Vaikka olimme vähän väsyneitä päivästä, olimme silti ihan innoissamme, koska olimme aivan New South Walesin ja Queenslandin rajalla! Monet campingiin sopivat isommat paikat oli varustettu kieltokyltein ja siellä näkyikin muutama auto parkissa, mutta emme silti halunneet uusia sakkoja Byron Bayn tapaan. Niimpä menimme vain kiltisti pienemmälle parkkipaikalle, jossa ei ollut pöytiä, grillejä tai vettä merta lukuun ottamatta. Nyt oltiin vain muutamakymmentä metriä Queenslandista. Tweed heads näytti pimeässä suurkaupungilta valoineen ja korkeine rakennuksineen.

Tiistaiaamu oli sateinen ja kurja. Venytin unia kyllästymiseen saakka. Ajoimme läheiseen puistoon tekemään aamupalamme. Kävimme kiertelemässä kauppoja Centro -ostoskeskuksessa. Loppupäivän vietimme kuitenkin kirjastossa, jossa oli mukavan lämmintä ja kuivaa. Tässä vaiheessa kävi selväksi, että olimme saapuneet eläkeläiscityyn. Kaduilla, turisti-infossa, ostoskeskuksessa ja kirjastossa oli valtaosa eläkeläisiä. Soitin hosteillemme ja ilmoitin meidän tulevan seuraavana aamuna aikaisin kuten oli alun perin puhuttu, mutta meidät kutsuttiinkin ystävällisesti saman tien. Niin löysimme Brucen ja Natalien, uusien eläkeläistuttaviemme, kodin. Meidät otettiin iloiten vastaan ja tulimme valmiiseen illallispöytään. Loppuillan tutustuimme toisiimme. Kävi ilmi, että pariskunnalla on hyvin mielenkiintoinen historia, ja nykyelämäkin. Rakkaussuhde kalastukseen jo nuoresta pitäen, historiaa erilaisilla kalastusaluksilla siellä ja täällä, ammattikalastaja ja harrastuksena edelleenkin, perhebisneksiä, kovaa työntekoa, matkailua, kokkausta, rokkausta rumpujen parissa, mallin töitä, mainoksia ja nykyään erittäin taitavia maalauksia. Löytyy vaikka minkälaista.

Keskiviikkopäivänä Bruce vei meidät kiertoajelulle jolloin ylitettiin myös raja Queenslandiin . Päivä oli tuulinen ja puolipilvinen, mutta menimme kuitenkin kalastamaan, mikä oli huisia puuhaa ! Olla kalastamassa tämän entisen ammattikalastajan kanssa! Kalastimme onkimalla, mutta niin, että vuorovesi kuljetti syöttiä koko ajan. Pilkottiin katkarapuja syötiksi ja Bruce houkutteli kaloja heittämälle veteen kaurahiutaleita, merilevää ja muuta syötävää. Onnistuin nappaamaan 6 kalaa ja olin tosi iloinen! Ensimmäiset australialaiset kalani ! Mikolla ei ollut juurikaan aiempaa kalastuskokemusta, mutta Bruce neuvoi häntä ja Mikkokin sai kalan. Ei kuitenkaan saatu haluamaamme kalalajia, joten päästimme kalat pois. Sää yltyi aika myrskyisäksi, joten jouduttiin palaamaan. Illalla meille valmistettiin taas upea illallinen jälkiruokineen. Meitä todella pidettiin kuin juhlavieraina.

Torstaina mentiin Mikon kanssa Murwillumbahiin, joka on pieni maalaiskaupunki tässä lähellä. Bruce ehdotti meille sitä. Siellä oli aivan erinomainen taidegalleria. Sinne oli kerätty kerma lukiolaisten kuviksen päättötöistä, jotka olivat hyvin taitavia. En ollut ennen nähnyt niin nuorien ihmisten taidetta esillä! Minusta se oli ehdottoman hieno idea! Rohkaisee nuoria varmasti, jos oma työ pääsee galleriaan näytille. Ei pelkästään se, että teokset olivat hienosti tehtyjä, isoja ja vaativia, vaan enemmän huomioni kiinnittyi siihen, mitä ikätoverini yrittivät kertoa luomuksillaan! Teemoina oli mm. naisen esineellistäminen, yksinäisyys, lapsuus, aika, erilaisuus, maailmaan mukautuminen, itsekriittisyys, elämän kurjuus ja ihanuus, siis niitä asioita mitä nuoret kohtaavat ja miettivät. Loistavaa, että ihmiset voivat purkaa tunteitaan taiteisiin. Mutta huomasi myös, että tulevaisuudessa taide tulee varmasti digitalisoitumaan enemmän, koska monet työt olivat videoklippejä, digikuvia, tai muita digiluomuksia. Galleriasta jatkoimme katselemaan Mbahia. Mikko spottasi salin ja meni sinne. Itse olin vähän flunssainen, joten kävelin aurinkoisilla kaduilla katsellen ja ihmetellen. Kaupunki oli mukava ja idyllinen, rauhallinen ja rento. Taidegallerioita löytyi vielä lisää ja kävin niissä. Istahdin syömään puiston penkille ja katselin ihmisiä. Kävin shoppailemassa pelastusarmeijan käytettyjen tavaroiden liikkeessä, mutta en lopulta ostanut mitään.

Ajoimme takaisin Tweedsiin ja menimme melomaan surffilaudoilla . Se oli huisin hauskaa hommaa! Juttelimme 91-vuotiaan naapurimummon kanssa, joka käy vielä tai chissa. Syötimme kaloja ja lokkeja. Illalliseksi meille valmistettiin kolmen ruokalajin ateria. Parasta kalamaria mitä olen syönyt! Juttelimme elämästä ja menneisyydestä. Kuulostaa ehkä tylsältä viettää aikaa eläkeläisten kanssa, mutta meillä oli hauskaa ja oli opettavaista tutustua kokeneisiin ihmisiin. Saimme neuvoja, miten elää elämää. Ole avoin uusille asioille, älä ole ennakkoluuloinen vaan kokeile uusia juttuja! Luota ja usko itseesi! Älä anna ihmisten ja elämän kävelle ylitsesi!

Huomenna Gold Coastille Julien perheen luo!

Surfers Paradise

10. heinäkuuta 2009

Nimestä voinee päätellä minkälaisesta paikasta on kyse. Jo Tweed Headsista nähtiin tämän lomakaupungin pilvenpiirtäjät . Saavuttiin tänne pari tuntia sitten ja löysimme hotellimme, jonne Julie perheineen on myös tulossa. Meidät on siis kutsuttu asumaan heidän kanssaan sinne, uskomatonta! Surfers on tähän asti osoittautunut oivaksi kohteeksi. Paljon viihdettä kaduilla, artisteja, ruokaloita joka paikassa, valtavia hotelleja ja piiiitkä(70km) ranta isoine aaltoineen . Oikea viihdekeskus kaikkine huvipuistoineen, sea- ja movie worldeineen! Rahaa täällä saa kyllä varmasti palamaan, mutta mepä ei maksetakaan mitään rantahotellistamme! Näin saamme rauhassa tutustua tähän yhteen Australian suosituimpaan lomakohteeseen . Täällä olisi kyllä paljon erittäin kauniita puistoja, jotka muistuttavat jopa vähän Kontua nurmikumpuineen. Puistoissa on grillit ja ilmainen parkkeerauskin! Camping ei siis olisi ongelma täällä.

Nyt tultiin Mikon kanssa juuri rannalta ja ollaan Surfersin keskuskadulla, joka on täynnä kaikenlaista. Pysähdyttiin tällaiseen ravintolaan syömään fish and chipsejä, jotka saapuivatkin itseasiassa juuri pöytäämme. Taustalla soi rytmikäs kitarointi. Hyvää ruokaa ja lomaisa ilmapiiri! Yritettiin mennä hissiajelulle joihinkin kaupungin korkeimmista rakennuksista, mutta harmiksemme se ei onnistunut, koska hisseihin olisi tarvinnut jonkun lätkän. Etelä-Afrikassahan tehtiin Tuomaksen kanssa muinoin tällä tavalla ja se avasi loistavat näkymät Durbaniin ja löytyihän sieltä hieno uima-allaskin. Tässä odotellaan vain Julien saapumista ja katsotaan sitten mitä tapahtuu. Tätä lomailua olisi luvassa viikoksi.

Olen lähes sanaton. Tekee kipeää edes ajatella campingiä tämän asumuksemme rinnalla. Olemme Sandy Point hotellissa, jossa meillä on kolme makuuhuonetta, olohuone, keittiö, kylppäri, pari vessaa ja muutama parveke . Sen lisäksi hotelliin kuuluu ilmainen tenniskenttä , pingis, biljardipöytiä, saunat, pari poreallasta, minigolf, polkupyöriä, kanootteja ja tietysti uima-allas ! Ei tätä usko todeksi. Täällä me budjettitravellerit vietämme hotellilomaa Surfers Paradisessa! Käytiin rannalla musisoimassa Andrewn ja Robertin kanssa ja juostiin rantalenkki. Pian ollaan menossa pelaamaan tennistä.

Nyt ollaan kaksi päivää täällä oltu ja rento meininki. Kaikki on niin helppoa ruuanlaitosta kylpemiseen. Ai että. Tänään käytiin yhdessä ostoskylässä Harbour Townissa nimittäin. Siellä on paljon tehtaanmyymälöitä, eli saa tavaraa halvalla. Tuli tehtyä joitain hyviä vaatelöydöksiä. Siellä käytiin myös katsomassa Transformers 2, joka oli oikea actionpläjäys Foxin botoxhuulilla höystettynä, ihan viihdyttävä, mutta pidin ensimmäisestä osasta paljon enemmän. Hotellilla sitten katsottiin Yes man ja se oli edelleenkin hyvä. Käytiin pelaamassa tennistä, saunassa ja poreammeessa löhöilemässä. Easy living!

12. heinäkuuta

It’s a beautiful day on the Gold Coast! Calm and sunny. Voisi mennä vaikkapa melomaan merelle ja pyöräilemään rannoille .

13. heinäkuuta

Oli todella kuuma ja aurinkoinen päivä. Käytiin shoppailemassa, kun täällä kerran on näitä tehtaanmyymälöitä. Quicksilverin liikkeessä oli kaikki tuotteet -60%, joten tuli ostettua jonkun verran ehkä turhaakin tavaraa, mutta oli kivaa. Ostin pyyhkeen, t-paidan, hupparin, shortsit, lipokkaat ja pipon, kaikki siis Quicksilveriä, ja mitä maksoinkaan? 63 euroa! Suomesta en olisi saanut tuolla hinnalla edes hupparia.

Muutoin aika täällä hotellilla on kulunut saunassa, porealtaassa ja leffoja katsellen. Käyty vähän pelailemassakin . Ei hassumpaa lomailua.

Viimeisenä iltana kokattiin koko porukalle mätöt.

2 kommenttia »

  1. Hello finskistä,tuttuja maisemia Q1 tower can see the hole Gold Coast. Ai et Brisbaneen pikkuhiljaa menossa,Paavo Riikonen on vuodesta 80 ausseissa levittänyt jumalan sanaa,mukava pariskunta ja makaroonilaatikko maailman parasta.Kyselkää miestä ja menkää kylään.Kristianin veli mika tietää numeron,on matkan varrella kohti Brisbanea.Terkut Mikolle ja naattikaa reissusta(tääl 16 ja sataa,suomen kesä)
    Antti

    Antti Hirvi - 13.7.2009 11:32

  2. Kiitoksia vinkeistä ja kommentista!

    Täällä on talvi, mutta tänään taisi olla jotain 25 astetta, kun oltiin paahtua kuoliaiksi. Näin ne säät menee. Noh, Suomessa on hyvät ja lämpimät talot huonojen säiden takia.

    Lauri - 13.7.2009 13:49

Kirjoita kommentti