No ei me pitkälle ehditty

Australia - 21.5.2009 16:36

Viereiseen kaupunkiin nimittäin. Mutta kukapa olisi uskonut, että päästään asumaan ”omaan” kämppään kahdestaan.

Viime sunnuntaina oli oikein kaunis ja aurinkoinen päivä, joten mentiin tekemään walk about pusikkoon. Sitä ennen oltiin hyvästelty ystävämme farmilla ja käyty katsomassa kiipeilijöitä läheisellä kalliolla. Ajettiin Wentworth fallseille, jotka on noin 30min ajomatkan päässä Blackheathista. Se oli iso ulkoilualue täynnä polkuja ja kauniita maisemia. Harhailtiin sademetsissä ja kallioilla . Missattiin polku, joka olisi vienyt meidät hienoissa maisemissa putouksille, kun löysimme oikean polun oli jo liian myöhäistä lähteä, sillä se olisi vienyt 4-5 tuntia ja pimeä oli tulossa parin tunnin sisällä. Niinpä palattiin siis pique-nique -alueelle syömään eväitämme, jotka oli ollut tarkoitus syödä putouksen luona. Siellä tavattiin muitakin backpackereitä, jotka olivat mukavia ja tarjosivat meille paistettua makkaraa, lämmin ateria teki hyvää sillä lämpötila tippui 10 asteeseen auringon laskiessa.

Yöksi oli tarkoitus mennä erään Peterin luo Katoombaan, mutta meillä oli epäilyksemme. Olimme tavanneet hänet uimahallissa, jolloin hän ensimmäisenä mainitsi vartaloistamme. Muutoin hän kyllä vaikutti ystävälliseltä kaverilta, ehkä liiankin. Puhuimme farmityöstämme ja hän sanoi meidän olevan tervetulleita hänen luokseen, jos olisi tarvetta. Varmuuden vuoksi otin puhelinnumeron ylös ihan vain kohteliaisuuttani, kun hän sitä tarjosi. Kysäisin sitten eräänä iltana, josko voisimme majoittua hänen luokseen yhdeksi yöksi. Hän saattaa hyvinkin lukea tätä, mutta sanon silti, että oletimme hänen olevan joku lapsista/pojista tai miehistä kiinnostunut setä. Saavuimme hänen talonsa pihaan, joka näytti vähintäänkin kyseenalaiselta. Mielessäni rukoilin, että tämä olisi silti hyvä juttu. Olihan meitä kaksi, kyllä me pystyttäisiin puolustautumaan.

Näin paljon oli siis epäilystä ja ennakkoluuloja. Ei Suomessa ihmiset yleensä lähesty toisiaan tällä tavalla. Tämä on kuitenkin jo toinen kerta tällä matkalla, kun saan muuttaa ennakkoluulojani (ensimmäisenä olivat norjalaiset homot). Kävi ilmi, että Peter oli oikeastikin uskomattoman mukava ja tervemielinen kaveri! Eräs mukavimpia tapaamiani ihmisiä. Koen vaikeuksia pukea sanoiksi hänen ystävällisyyttään ja ennakkoluulottomuuttaan, mutta sitä kuvannee fakta, että asumme Mikon kanssa tällä hetkellä kahdestaan hänen viiden makuuhuoneen talossa käyttäemme vapaasti pesukoneita, nettiä, keittiötä ja koko taloa omien tarpeidemme mukaan! Kahdestaan siksi, että hän itse on työmatkalla Sydneyssä. Vaikea vieläkään uskoa, että löytyy näin mukavia ja luottavaisia ihmisiä! Nyt ollaan oltu täällä kämpässä jo neljä yötä ja lisää on tulossa. Enkä voi välttää ajatusta, että jotain johdatusta on ollut matkassa, sillä jos olisimme jatkaneet matkaamme itärannikkoa pitkin ylöspäin maanantaina, kuten ajatus oli, niin olisimme tällä hetkellä luultavasti erittäin surullisia, märkiä tai kipeitä, sillä NSW:n itärannikolla on riehunut maanantaista lähtien kova tuuli ja rankkasade ja tiet siellä tulvivat tällä hetkellä, joitain ihmisiä kuollutkin. Puhutaan kovimmista sateista 30 vuoteen. Eli ihan hyvä, että voidaan odotella täällä sään kirkastumista, Peterin mukaan niin kauan kuin haluamme.

Peter on australialainen kotoaan työskentelevä kustannustoimittaja, koulutukseltaan lakimies, ja asuu yksin. Hän on erittäin kiinnostunut historiasta ja rakastaa Irlantia, josta hänen sukunsa on lähtöisin. Aikoinaan soittanut selloa ja on edelleen hyvin kiinnostunut musiikista, erityisesti säveltäjistä, muun muassa Sibeliuksesta. Elämään hänellä on erittäin positiivinen asenne, eikä kaiken tarvitse olla niin pilkulleen, kuten talostaankin huomaa, mutta kunhan on mukava olla. Hän pitää hyvin paljon saunomisesta ja uimisesta ja on erittäin sosiaalinen sekä avoin. Rento, erittäin huumorintajuinen ja tykkää kokata. Peterillä on sukulaisia Townsvillessä ja Darwinissa, joiden luo voidaan mahdollisesti majoittua ja tehdä töitäkin! Ensimmäisenä iltana sunnuntaina Peter meni Blackheathiin illalliselle, joten jäimme Mikon kanssa Peterin asuntoon. Katselimme telkkaria ja sieltä sattui tulemaan Euroviisut. Oli hauska nähdä suomalaisia ja Suomen lippuja televisiossa! Oikea maa voitti kylläkin…

Maanantaina 18. toukokuuta 2009 mentiin koko porukalla shoppailemaan Katoombaan melkein koko päiväksi ja Peter näytteli meille paikkoja. Mukaan tarttui kaikenlaista kätevää retkitarviketta ja -muonaa sekä ukulele ! Kylmästä säästä johtuen mentiin saunomaan läheiseen uimahalliin, jossa olimme ensiksi tavanneetkin, ja tällä kertaa tapasimme neljä ranskalaista backpackeria, jotka olivat tulleet tänne kiipeilemään. Peter sanoi, että aikoinaan saunassa tapasi olla paljon backpackereitä, mutta nykyään ei oikeastaan koskaan, lukuunottamatta näitä kahta tapausta. Kylpemisen jälkeen tultiin takaisin kotiin ja katsottiin Simpsoneita, Peterin lempiohjelma, telkkarista. Hänen työnsä on tarkkaa ja raskasta lukemista, miettimistä ja kirjoittamista, joten hän haluaa vain istuutua tuoliinsa ja antaa jonkun muun (simpsonit) kertoa hänelle tarina, mieluiten joku hauska ja huoleton. Illalliseksi hän valmisti meille kengurua ! Sehän on joku kansalliseläin täällä, eikö? Hehe, mutta se oli erittäin hyvää joka tapauksessa! Mmm, sen jälkeen siirryimme sulattelemaan takkatulen ääreen kuunnellen Peterin lempi CD:itä, joita pyysin hänen meille soittavan . Luka Bloom, kannattaa tutustua, hyvää takkatulimusiikkia.

Seuraavana päivänä Peter vei meidät katsomaan Katoomba fallseja ja mentiin vähän laittomasti ihan putousten luo , mikä oli tosi jännää ja kivaa ! Hän kertoi meille kaikenlaisia hauskoja tarinoita aikaisemmista vieraistaan ja opasmatkoistaan, mutta me olimme ainoat, jotka olivat kiivenneet putouksen taakse, joten hän kutsuu sitä kalliota tästä lähin Finnish Rockiksi.

Keskiviikkoaamuna veimme Peterin juna-asemalle, josta hän jatkoi Sydneyhin muutaman päivän työmatkalle. Me menimme takaisin kotiin jatkamaan pyykinpesua ja muita tehtäviä joita meillä oli. Nyt säät ovat olleet aika kurjat, joten ollaan pysytelty vain sisällä katsellen telkkaria ja suunnitellen matkaa, ja tietysti käyty lämmittelemässä saunassa. Tietämys on, että pitäisi jatkaa matkaa, mutta täällä on mukava ja helppo olla. Eiköhän me jatketa myrskyn laannuttua.

Tässä sijaintimme!

Ei kommentteja »

Ei kommentteja.

Kirjoita kommentti