Olkoon nyt sitten vaikka 14. viikko farmilla

Swazimaa - 21.12.2008 15:25

Maanantaina halusin päästä nettiin, koska se ei meillä kotona toiminut ja minulla on kuitenkin viikottaisia asioita hoidettavana. Blogiin kylläkin saan lisättyä nyt viestejä helposti iskän kännykän kautta. Sen lisäksi halusin mennä teettämään joitain valokuvia. Sain luvan lähteä, mutta kun kerran lähdin niin samalle reissulle sain apteekissa, kaupassa, puhelinliikkeessä ja taimitarhalla käymistä. Menin House on Firen nettikahvilaan ja sain hoidettua kaiken tarpeellisen. Mutta sitten kun olisin mennyt kauppaan ja muualle niin ovet olivat lukossa. Sitten oivalsin, että tänäänhän oli se incwala. Niimpä kaikki paikat olivat siis kiinni, apteekkia lukuun ottamatta. Ivy tarvitsi miehelleen jotain matolääkkeitä ja minä päädyin ostamaan pari pakettia malarialääkkeitä yhden päivän kokemusten jälkeen. En ollut saanut mielestäni mitään sivuvaikutuksia, ainakaan siihen mennessä. Normaalisti vastaaviin lääkkeisiin tarvittaisiin resepti, mutta täältä niitä sai suoraan apteekista ilmankin.

Lähdin reissulleni 11 aikoihin ja palasin vasta 18 aikoina takaisin farmille. Melkein koko päivän olin autossa. Matka Nhlanganoon taimitarhalle kestää normaalisti sellaisen 1,5-2 tuntia yhteen suuntaan. Peterin farmilla sitten meni tovi, kun kävimme läpi kuulumisia Peterin kanssa. Hänen kanssaan jää melkein aina suustaan kiinni. Hän kutsui minut ystävällisesti teelle ja piparille ja sitten aloimme siinä jutella kalastuksesta ja matkustelusta. Hän pitää junalla matkustamisesta ja oli innoissaan, kun kerroin, että Kiinasta pääsee junalla Suomeen. Katsoimme myös hänen ilmaiseksi saamaansa VW minibussia, jonka hän oli kunnostanut hienoksi. He aikovat mennä orpolasten kanssa Durbaniin sillä piakkoin.

Olisin kovasti halunnut jo tänään päästä pelaamaan uudelle jalkapallokentälle, mutta sitä täytyy nyt odottaa vielä.

Tiistaina Heather lähti Joburgiin ja iskä meni töihin Mbabaneen. Koko päivän tihutti vähän, mutta sadetta tuli silti vain muutaman millin. Vaatteet kyllä kastui kunnolla ja oli kylmä, noin 16 astetta. Pääsimme vihdoin pelaamaan uudelle nurmikentälle ja se olikin kunnon debyytti, kun pelaajia oli varmaan yli 15. Sana oli levinnyt nopeasti ja meillä oli oikein kunnon pelit. Ei tarvinnut enää hakea palloa joesta ja kentällä oli tilaa, joskin ihan noin suurille pelaajamäärille se ei ollut suunniteltu. Ja meillä oli ensimmäistä kertaa oikein maalivahditkin ja suuret maalit. Kaikki olivat aivan innoissaan ja kun aloimme kasaamaan telttaa Happyn kanssa niin koko ajan hän puhui jotain jalkapallosta. Teltan suojakuvun vetoketju oli siis ollut Johannesburgissa korjattavana ja teltta piti irrottaa Landyn katolta. Kun teltta oli sitten niitattu ja ruuvattu uudelleen kokoon, niin kaikki oli väärinpäin. Sen uudelleentekeminen olisi ollut iso urakka ja sateessa se ei kiehtonut suuremmin.

Keskiviikkona tuotin monille suuren suuren pettymyksen, koska he olivat odottaneet päivän jalkapallotuntia, mutta olin joutunut kiireesti lähtemään taas Nhlanganoon hakemaan lisää taimia, joten olin siellä lounasajan yli ja pallokin oli lukkojen takana teltassani. Tänäänkin siis vietin paljon aikaa tien päällä. Takaisin tullessa yritin ajaa niin nopeasti kuin suinkin pääsin ja farmilta farmille meni tunti 20 minuuttia, eli se ei ole hurjastelun väärti. Päivän päätteeksi Swazi Tracin mekaanikkojehu tuli fiksaamaan traktoria, jonka hitchi ei suostunut pelaamaan. Nyt saatiin kytkin toimimaan, mutta ongelmana on ettei kone suostu oikein laskemaan ripperiä maan sisään. Työpäivä venähti pitkäksi 13,5 tuntiseksi, sillä halusin saada teltan vielä illalla pimeässä tehtyä valmiiksi. Sainkin virheet korjattua, vaikka helppoa se ei ollut. Minun piti siis irrottaa kuvun listat, ruuvit ja niitit sekä remmit. Ongelmana kuitenkin oli ruuvivääntimellä pyöristyneet ruuvit sekä niittien laittaminen takaisin. Minäkin menin vielä niittaamaan remmit vääriin paikkoihin ensiksi, jotka eivät kuitenkaan sitten olisi olleetkaan yhtään sen huonommat paikat. Vielä olisi kuitenkin edessä teltan pulttaaminen katolle, mikä tulisi olemaan hankalaa…

Torstaina 18. joulukuuta 2008

Tuli lähtö taas Nhlanganoon! Järjetöntä käydä 3 kertaa 4 päivän sisällä niin kaukana. Aloin oppia reitin jo aika hyvin. Tällä kertaa hommat hoidettiin hyvin ja nopeasti. Viimeksi siellä oltiin oltu hitaita ja saatiin vain 3000 taimea, mutta tänään tuli jo ehkä ylilyöntiä, kun saattiin 9500 taimea. Ne pitäisi kuitenkin saada istutettua muutaman päivän sisällä ja viikonloppu on lähestymässä. Kiiruhdin minkä kerkesin ja ehdin farmille takaisin kello 13:05. En halunnut tuottaa pojille uutta pettymystä ja meillä olikin uuvuttavan kovat ja kuumat palloilut auringon alla. Aloitettiin myös tekemään perustuksia tulevalle pikku asuntomökille. Happyn kanssa saatiin varmaan reilun parin tunnin säveltämisen jälkeen teltta katolle kiinni ja kaikki kunnolla asennettua, virheiden kautta oppien sekin tie kuljettiin. Sen jälkeen vielä kasasin hienon katoksen meille.

Ja sitten tulikin päivän kohokohta, kun Paiju ja Heather saapuivat! Väsyneenä ja nälkäisenä matkaaja tuli, mutta se ei vähentänyt jälleennäkemisen intoa! Oli oikein liikuttavaa nähdä pikkusiskoa, joka toivotti kovasti terveisiä kotiväeltä, kiitoksia vain. Oli niin paljon kysyttävää… ja mukava kuulla kuulumisia. Ihan tuli ikävä monia asioita. Saapumisen kunniaksi laitoimme pienen kokon tuleen.

Perjantaina päivä oli taas kuumaakin kuumempi ja en rehkinyt kauheasti. Korjasin saunan ovea ja laiturin tikkaita ja esittelin Paijulle paikkoja. Pelattiin myös poikien kanssa jalkapalloa ja nyt oli jo 22 pelaajaa, joten tehtiin useampi joukkue ja pelattiin vastakkain.

Lauantaina meille tuli paljon vieraita farmille. Jukan ja Susannan perhe lapsineen täältä Mbabanesta ja Saara ja Anton Maputosta. Grillasimme ja saunoimme ja oli mukavaa, joskin tuskastuttavan kuuma taas.

Viikon profiilissa Sabelo:

Viikon yksityiskohtana tällä kertaa swazikaupat ja niiden epäekologisuus. Ruokakaupoissa ei tarvitse nimittäin itse pakata ostoksiaan kasseihin, vaan kassalla on aina palvelija pakkaamassa niitä. Se on erittäin avuliasta ja tapa tarjota työtä ihmisille. Ongelmana vaan on, että kaupasta tulee yleensä 10 muovipussin kanssa, kun Suomessa olisi säästynyt kahdella. He pakkaavat vähän liioitellusti sanottuna tyyliin yhden tavaran kassia kohden. Muovipusseja on sitten hirveät määrät. Toki ne ovat ilmaisia asiakkaalle, mutta ekologista se ei ole. Ikinä en ole nähnyt kenenkään täällä käyttävän omia kangaskassejaan, mutta tiedän, että jotkut niin tekevät.

6 kommenttia »

  1. Hienoa paijukin on päässyt farmielämään käsiksi!!
    Missä hän nukkuu siellä?

    mama - 21.12.2008 22:39

  2. Paiju nukkuu siinä Landyn teltassa siellä katolla. Se teltta jonka korjasin.

    Lauri - 24.12.2008 12:29

  3. Moikka Lauri ja Paiju :)!

    Oikein hyvää joulua ja iloista uutta vuotta sinne etelään. Me ollaan tässä justiin lähdössä ulkoilemaan porukalla, ja kinkkuakin on jo syöty jonkin verran (Jeren mielestä aivan liikaa). Olette ihania, nähdään :)!

    t. Johanna ja Jani

    Johanna - 24.12.2008 12:49

  4. Huhuu! Ja hyvää joulua :D
    Terveiset lumisesta Kurikasta Hattarantieltä. Jere ja Mikko lähettää kovasti terveisiä… :) Enkuleitä!!

    <3:llä Annemari ja Iisakki

    Annemari ja Iisakki - 24.12.2008 12:51

  5. Heipparallaa!

    Oikein rattoisaa joulunaikaa toivottaa Merja, Jarmo ja Heidi

    Merja ja Jarmo ja Heidi - 24.12.2008 12:56

  6. Paljon kiitoksia koko könkkärönkälle! Toivottavasti teillä oli myös hyvä joulu ja onnellista uutta vuotta kans! Hyvä että saitte lunta! :) Terkkuja kaikille!

    Lauri - 25.12.2008 22:28

Kirjoita kommentti