Loppuviikko Joburgissa

Etelä-Afrikka - 4.11.2008 14:07

Eteläinen tervehdys Afrikasta!

Saavuin tänne Jo’burgiin siis keskiviikkoiltana viettämään vain aikaani siihen saakka kunnes iskä palaa Zimbabwesta. On tosi kätevää, että on tällainen mukava perhe täällä, jonne voi tulla asumaan. Saan nukkua Warrenin huoneessa 1,5m leveällä sängyllä yksin Warrenin nukkuessa sohvalla,hehe. Warren ja Stephen ovat vielä koulussa. Warren on nyt kai yhdeksännellä luokalla ja Stephen on lukion viimeisellä, juuri kirjoitukset meneillään. Maanantaina hänellä on ylimääräisen matematiikan koe. Hän on oikein pätevä koulussa ja muutenkin älykäs kaveri. Tässä pitkin matkaa hän on pokannut palkintoja milloin mistäkin, viimeksi hän sai pokaalin koulun akateemisen maineen kohottamisesta. Warren taas puolestaan on urheilija eikä välitä koulusta niin paljoa. Molemmat ovat tosi rentoja ja mukavia. Yleensäkin koko tämä Friedmanien perhe on hirmu huumorintajuinen ja rento.

Keskiviikkona saavuimme pitkän päivän jälkeen illalla ja menimme vain suihkun ja ruoan kautta nukkumaan.

Torstaina Stephen meni aamulla seitsemältä kouluun ylimääräisen matematiikan tunnin vuoksi ja tuli kahdeksan jälkeen jo takaisin. Minä heräsin niihin aikoihin kun hän tuli. Täällä on vaikea nukkua yhdeksää pidempään! En ole kertaakaan pystynyt nukkumaan sen pidempään, vaikka olenkin edellisenä iltana valvonut yli puolenyön. Torstaiaamupäivän hoitelin asioitani internetissä ja olikin oikein helpottavaa päästä käymään läpi kaikki kasautuneet asiat oikein rauhassa. Sitten pelasimme Stephenin kanssa tietokoneilla Age of Empires II:sta vastakkain ja sen jälkeen Settlersin uutta lautapelilisäosaa. Se lisäosa oli, että voi pelata kaksinpelinä Settlersiä. Pienin muutoksin sitä voi pelata kaksinpelinä ihan vanhaakin versiota. Kesken pelin sain hypätä ensimmäistä kertaa koulutaksin rattiin, kun haimme Warrenin koulusta Stephenin kanssa. Pääsin ajamaan isoäidin Corollaa. Se oli muuten ensimmäinen kerta, kun ajoin autoa, jossa ei ollut ohjaustehostinta. Ajaminen Joburgin liikenteessä sujui hyvin joskin ratti oli aika kamala, ranteet meni kipeäksi sitä käännettäessä. Lopputorstain vain chillailimme katselemalla jalkapalloa, Discoverya ja MTV:tä televisiosta ja pelailemalla tietokoneella. Näillä on joku satelliittijuttu niin kanavia on lähemmäs 100. Tsekkailin myös jo lentolippuja eri paikkoihin… Nyt kun euro on niin vahva niin olisi ehkä ideaa ostaa liput aikaisin. Tänne tullessani eurolla sai 12 randia, mutta nyt € on 15ZARin arvoinen. Stephen meni vielä illalla lisämatskun tunnille. Oppilaat näyttävät tosi virallisilta koulupukuineen.

Perjantaina Stephen meni taas aamusta aikaisin kouluun ja palasi parin tunnin päästä. Pelailimme Age of Empiresia ja muita pelejä ja sitten lähdimme autolla Crestaan. Cresta on läheinen massiivinen ostoskeskus. Kätevää, kun näilläkin on pihassa niin monta autoa, että aina liikenee joku lainaan. Ja mukavaa, kun viitsivät lainata! Ei tarvitse jumittaa samassa paikassa. Joka tapauksessa Crestassa kävimme Stephenin kanssa syömässä. Siellä on ruokapaikkoja varmasti yli kymmenen ja lisäksi pienempiä kioskeja. Kyseessä on siis upea marmorisisustainen valtava ostoskeskus, joka on todella viihdyttävä sisällä kasvavine palmuineen ja muine koristeineen. Kävimme syömässä Foood -nimisessä ruokapaikassa kuuluisat hampurilaisateriat, jotka maksoivat 2,5 euroa. Sen lisäksi kiertelimme vain ympäriinsä ja kyselimme matkatoimistoista lentolippujen hintoja. Crestasta kotiin tultuamme en ehtinyt edes sammuttaa autoa, kun sain pyynnön hakea Warrenin taas koulusta. Mikäs siinä, ilomielin. Tulimme takaisin kotiin Warren mukanamme ja jonkin aikaa lepäiltyämme ja asioita mietittyämme päätimme lähteä takaisin Crestaan. Pojat saivat ylipuhuttua äitinsä lainaamaan rahaa, että pääsisivät törsäämään. Etenin myös kuskina seuraavalle tasolle, sillä sain alleni nyt uuden Wolksvagen Polon, Cherylin auton. Tämä olikin mukava auto, etenkin kehuin ohjauspyörää. Ilta oli jo aluillaan ja pimeä tullut, joten oli hauska päästä kruisailemaan poikien kesken perjantai-iltana. Popitimme Cherylin lempimusiikkia, Nirvanaa, ajellessamme. Olimme kaikki kolme siististi pukeutuneina niin kuin näytti olevan kaikki muutkin mestoilla olevat. Menimme aluksi pizzalle ja söinkin erikoisen pizzan, jossa oli kinkun ja valkosipulin lisäksi banaania ja avokadoa. Se oli oikein raikkaan makuinen pizza ja hyvää olikin. Hintaa oli noin 3,5 euroa, koska se oli large kokoa. Söimme mukavasti terassilla, jossa jotkut teinit pitivät juhliaan ja muut teinit istuskelivat muuten vain. Meillä oli hyvin hauskaa. Stephen ja Warren kertoivat hauskoja juttuja ja vitsejä niin että nauroimme koko ajan. Lopuksi Stephen yritti jättää laskun meille maksettavaksi, tai niin me ainakin luulimme, koska hän lähti vessaan joksikin aikaa. Hän kuitenkin palasi eikä ollut huomannut jättäneensä meitä epätietoisuuden valtaan. Cresta on paikallisten teinien kokoontumispaikka -varsinkin perjantai-iltaisin-, koska siellä on ruokapaikkoja, elokuvateatteri, peliareena ja keilahalli, jonne me menimme seuraavaksi. Hohtokeilaamassa olikin aika paljon väkeä. Se oli yllättävän kallista, yksi peli 2,7 euroa per pelaaja. Suomessa maksetaan vain ratamaksu ja sitten saa pelata tunnin ajan, mikä yleensä tarkoittaa yli kahta peliä. Joka tapauksessa meillä oli kivaa keilaamassa ja minä voitin! Hah, mutta keilaaminen on aivan turhauttavan yksinkertaista touhua, jotta sitä voisi kutsua kilpaurheiluksi. Eihän siinä muuta ole kuin saada se pallo menemään keskelle niin hyvä tulee. Joka tapauksessa jatkoimme sen jälkeen peliareenalle, jossa pelasimme tanssipeliä. Pelasin jotain tuntematonta tyttöä vastaan ja sain moninkertaisesti kuonooni. Ei se mitään, Stephen ja Warren eivät edes päässeet kappaleitaan läpi. Minä sentään pääsin. Krhm, mutta itse asiassa minulla olikin kokemusta jo tanssipelistä aiemminkin, mutta olin ensimmäistä kertaa tällaisella kovalla alustalla. Nuolia piti painaa hirveän kovaa, että ne reagoisivat, joten se tuotti vähän ongelmia. Tyttö oli selvästikkin tottunut siihen alustaan, koska hän tanssi niin hurjasti. Kun puhuimme kuinka nopeasti tytöt tanssivat, niin Stephen sanoi: ”Did you see her feet?!” ja minä vastasin: ”Oh, yeah!” ja Stephen taas siihen: ”Then you’re gay, HAHAHA!”…owned… Värkkäämisen jälkeen menimme Mozartin jäätelökioskille, joka on paras jätskikiska ikinä! Mitä erilaisimpia ja maukkaimpia jäätelöitä, nam. Itse valitsin Mozart symphony-, passionhedelmä- ja sitruunajäätelöä. Nam, se oli raikasta! Sen jälkeen menimme takaisin kotiin ja pian nukkumaan. Ennen nukkumaanmenoani katsoin Madventuresin II tuotantokauden loppuun. Täytyy kyllä sanoa, että annan kaiken respectin noille matkaajille. Haluaisin niin itsekin matkustaa sillä tavalla, mutta en todellakaan valitettavasti usko pystyväni siihen. Heidän matkoihinsa verrattuna omani tuntuvat niin helpoilta ja turvallisilta, mutta hei, jostakinhan se on aloitettava. Ja totta kai olen tyytyväinen omaan matkailuuni, mutta olisi vain niin hienoa päästä näkemään niitä paikkoja missä kaikkialla he ovat käyneet ja kuinka he pääsevät aina lähelle paikallisia ja mahdollisimman kauas muista länkkäreistä. Maailmassa olisi niin paljon nähtävää.

Lauantaina Stephen meni taas aamulla kouluun lisämatskun tunnille sillä aikaa kun minä vielä olin nukkumassa. Aloimme pelaamaan Warrenin kanssa AOE:ta aamulla, mutta meidän piti keskeyttää, koska kävimme hakemassa Stephenin koulusta. Nyt osaan ulkoa näiden koulureitit. Ja osaan myös Crestaan. Palattuamme aloitimme pelin AOE:ta, jossa olimme kolme samalla puolella tietokoneen kolmea joukkuetta vastaan. Se olikin tiukka ja menestyksekäs kamppailu. Sen jälkeen pelasimme pokeria taskurahoilla. Jokainen laittoi 5 randia, mutta vaihdoimme ne pikkupikkukolikkoihin, eli 5 ja 10 snt kolikoiksi. Jännä miten niin pienestä rahamäärästä voi saada niin paljon kolikoita pelattavaksi. Warren tippui ensimmäisenä ja sitten minä. Iltapäivällä menimme Howardin(S&W:n isä) työkaverin luo katsomaan Currie cupin finaalia. Urheilulajina on siis rugby, joka on tosi suosittua täällä. Paikalle tuli pari muutakin perhettä katsomaan ja grillaamaan. Ottelu kesti 80 minuuttia, josta parikymmentä minuuttia jäi näkemättä lähetysongelman vuoksi. Mutta se oli joka tapauksessa suuri juttu täällä. Sharksit Durbanista voittivat Bullsit Pretoriasta 14-9. Peli oli viihdyttävä ja melko jännä, mutta ei minulla ollut niin kovaa intohimoa, kun en tiennyt lajista tai joukkueista mitään. Oli sitä mukava katsoa kuitenkin. Howardin ystävät asuvat melkoisen hienolla alueella Joburgissa. Heidän talossaan oli mahtavat ikkunat ja parvekkeet. Pihapiirissä rugbypalloa heitellessämme näin kun upouusi mersun citymaasturi ajoi autotalliin, jossa odotti toinen upouusi sedan mersu ja molemmissa oli vielä hassut omat rekkarit. Toinen oli ainakin DEJAVU. On ihan uskomatonta, miten paljon täällä on aivan uusia bemareita ja mersuja ihmisillä. Howardin ystäväkin oli juuri ostanut uuden BMW:n. Pihapiiriin tuli myös yksi nätti avobemari kimma kuskina. Siinäkin oli rekkaria kerrakseen sillä tämän naikkosen bimmerin rekisterikilvessä luki SEXY. Matsin ja ruokailun jälkeen pelasimme vielä seitsemän hengen kesken pokeria. Chipseillä vaan, ilman panoksia. Meillä oli mukavaa ja tiukkoja pokerikierroksia. Tipuin toiseksi viimeisenä, Stephen yllättäen voitti jälleen. Mukana oli myös aikuisiakin. Tutustuin heistä yhteen, joka kutsui minua Mr. Finlandiksi. Hän pyysi minua joku kerta golffaamaan. Mukava kaveri. Tapasin myös mukavan tytön, Nicholen, joka pelasi meidän kanssa pokeria ja katsoi matsia. Oli oikein kiva ilta siellä missä ikinä oltiinkaan ja oli mukava tutustua uusiin paikallisiin.

Sunnuntaina nukuin ennätyspitkään, kun heräsin vasta kymmeneltä. Tämä päivä oli lähinnä lepoa. Pelasimme Age of Empiresia minä ja Warren vastaan Stephen, mutta Stephen voitti silti. Uskomatonta, miten joku voi olla niin paljon parempi. Pelailimme Settlersiä, johon heillä oli vielä uusi lisäosa, jossa oli barbaareja. Se teki pelistä taas uudenlaisen. Minä olin niiiin lähellä voittoa, mutta Howard nappasi voiton juuri nenän edestäni. Iskä tuli myös tänään Zimbabwesta, jossa oli ollut todella kuuma. Illalla katsoin vielä Warrenin kanssa elokuvan, Love Guru, sillä aikaa kun Stephen luki seuraavan päivän kokeeseen. Elokuva oli aika älyvapaa, mutta ihan hauska ”aivot narikkkaan” -leffa.

Lähdimme vasta maanantaina, koska meidän piti käydä hakemassa Delmasista traktoriin varaosia… Ostimme uuden tietokoneen siihen. Tulimme farmille iltapäivällä ja lämpötila oli +33 astetta. Viikonloppuna oli sentään satanut hieman onneksi. Saman tien iskä ja Heather lähtivät Mbabaneen ja minä jäin yksin tänne farmille. Iskä lienee koko viikon Mbabanessa työn takia ja Heather käy täällä päivisin katsomassa, että kaikki on ok ja tuomassa ruokaa. Oli ilo nähdä, että osa kuolleista eukalyptuksista oli herännyt uudestaan henkiin, vaikka epäilin. Osa näytti vieläkin ihan kuolleilta, mutta osa taas kukoisti vahvan näköisinä. Illalla pidimme Muzin kanssa kitaratunnin. Vaihdoimme harjoittelubiisin Michael W Smithin More Love More Poweriin, jossa soinnut on helpot ja hitaat ja Muzi oppikin sen jo aika hyvin.

Tämä oli siis ensimmäinen ilta, kun olen yksin. Suoriuduin mielestäni hyvin. Sain tehtyä ruokaa, lihapataa ja riisiä, vaikka risotolta se enemmän näyttikin, mutta oli herkullista. Eipä siinä kummempia, hyvin on mennyt tähän asti. Katsotaan katastrofit aamulla.

2 kommenttia »

  1. Taitavat olla Chuck russelin terrierejä noi dogit. Tosi kivoja elukoita ja yleensä aika fiksuja. :)

    Tuomo - 7.11.2008 21:39

  2. Hahah :D Joopa muuten, ovat Russeleita! Mekin ehkä hankitaan sellaisia, niitä tuntuu olevan täällä vähän jokaisella! Muistaakseni teilläkin joskus pyörinyt tuollaisia?

    Lauri - 8.11.2008 12:43

Kirjoita kommentti