11. viikko farmilla

Swazimaa - 21.11.2008 13:04

Viikot vierii vaan…

Maanantai oli pilvinen eikä kovin kiireinen päivä. Maalailin tallin ovia sekä laiturin sellaisella käsittelyaineella, koska ne ovat alkaneet jo vähän mädäntyä. Istutimme uusia taimia hyvän määrän, ja uudet eukalyptukset näyttävät todella vahvoilta. Ihmiset lähtivät jo etuajassa kotiin, koska he pelkäsivät ukkosta, joka saapui myöhään iltapäivästä.

Tiistaina olikin sitten oikein kiva päivä. Minun oli tarkoitus mennä Nicin kanssa pelaamaan golfia, mutta sää oli sumuinen ja satoi myös vähän. Säästä huolimatta hyppäsin iskän kyytiin, kun hän lähti töihin. Nic tuli sitten hakemaan minut isän toimistolta, josta jatkoimme matkaa Mbabane golf clubille. Sää ei haitannut, vaan oikeastaan se oli aika mukava. Ei tullut kuuma eikä jano, mutta kengät kastuivat. Sade oli vain pientä tihkua, joten se ei haitannut. Aluksi pelini kulki hyvin, kun otin rennosti, mutta sitten kun caddy ja Nic alkoivat opettaa, kuinka kuului lyödä, niin menetin otteeni. Ajoittain sain hyviä osumia, mutta liian usein lyönnit epäonnistuivat. Pelasimme 9 reikää ja toisin kuin monet muut aloittelijat, minä selvisin samalla pallolla koko pelin, vaikka ympärillä oli metsää ja vesiesteitä. Jotkut radoista oli yli puoli kilometriä pitkiä. Pidin paljon golffista, joskin se on hyvin haastavaa. Ongelmani oli, että vaikka olin käynyt aiemminkin lyömässä palloa, niin joka toinen kerta olin lyönyt eri puolelta. Myöskään en löytänyt käsille hyvää asentoa. Mutta kyllä se siitä pelatessa tulee. Oli mukava pelata, koska kentällä ei ollut ketään muita. Kallistahan tuo ei ollut, 9 reikää maksoi 3 euroa + caddy maksu 3 euroa, joskaan caddy ei ole pakollinen. Aiomme mennä joskus toistekin. Minulla oli vaihtosukat mukana, mutta ei vaihtokenkiä, joten jouduin pitämään märät lenkkarit jalassa. Joimme mehut ja lähdimme ostoksille.

Swazi Plazassa kiertelimme etsimässä jalkapalloa ja kenkiä minulle. Muutaman kaupan jälkeen löysin hienon Adidaksen pallon, jossa on reggae -värit. Se on itse asiassa sama pallo, jota käytetään African cupissa. Se maksoi vain 10 euroa. Sitten olikin huvittava osuus, kun etsin kenkiä useista liikkeistä. Kokeiltuani yhtiä kenkiä en halunnut enää laittaa jalkoihini märkiä sukkia ja kenkiä, joten vaeltelin ostoskeskuksessa paljain jaloin eikä kukaan edes ihmetellyt. Lopulta pitkän etsinnän jälkeen Nic löysi minulle mukavat kengät. Monet aiemmat olivat joko valkoiset, väärää kokoa, muodottomat tai liian kalliit. Mutta nämä sattuivat olemaan oikein kivat ja vielä edulliset, saisipa Suomestakin uusia kenkiä 6 eurolla. Oli mukava laittaa kuivat ja lämpimät kengät ja sukat vaihteeksi jalkaan. Nic pitää myös shoppailusta ja on mitä tarkin kenkien ostaja kuulemma. Hän valitsi omia kenkiään kolme päivää.

Shoppailun jälkeen tarjosin Nicille lounaan. Juttelimme kaikenlaista ja meillä oli mukavaa aikaa. Molemmille teki vapaapäivä hyvää. Nic on 28-vuotias ja asunut melkein koko ikänsä Swazimaassa. Hän suunnitteleet muuttoa Sveitsiin kylläkin. Työkseen hän korjaa Panasonicin tulostimia, faxeja ja kopiokoneita yms. Suurimman osan työpäivästään hän kuitenkin ajaa. Tänä vuonna hänelle on kertynyt 63 000km mittariin.

Mutta minä pidin kovasti vapaapäivästäni. Oli mukava opetella golfia rauhassa, tutustua Niciin ja käydä vähän shoppailemassa. Ainiin, Nicillä on tuttuja Arushassa, Tanzaniassa, jonne olen menossa ja jossain päin Australiaa myös. Mahdollisesti siis yösijaa tai muuta apua voisi olla tarjolla. Hauska kerätä pientä verkostoa itselleen. Monilla tuntuu olevan jotain tuttuja Australiassa.

Keskiviikko 19. marraskuuta 2008

Pilvinen ja viileähkö päivä. Kunnon auringonpaistetta on jo ikävä. Keräilin tänään kiviä, korjailin varaston ovea ja vanhaa moottorisahaa. Joku kumma ongelma siinä sahassa, kun se kiristyy itsestään. Joka tapauksessa käytimme tänään uutta Husqvarnaamme luettuani käyttö- ja kokoamisohjeet. Ja se saha upposi puuhun kuin lämpimään voihin. Ihan eri luokkaa kuin vanha sahamme.

Koska olimme saavuttaneet istutusten kanssa spreijatun alueen, niin yritimme laittaa ihmisiä tekemään mahdollisimman paljon jotain muuta kuin istutusta. Kaikenlaista hommaa, puuvajan laajennusta, puutarhan istutusta, puiden keräilyä, tiilien tekoa yms. Onneksi sää salli spreijauksen tänään ja pääsimme siinä vähän eteenpäin.

Työpäivän jälkeen Happy paloi innosta päästä potkimaan jalkapalloa. Niimpä menimme kasvimaan lähettyville, josta löytyi ihan hyvä paikka. Ajattelimme kylläkin leikata nurmikon ja kaataa puita, että saisimme siitä kunnon kentän. Myös Isaac ja Mlungisi tulivat potkimaan ja täytyy kyllä sanoa, että nämä pojat osaavat pelata. Jalkapallo onkin kuin uskonto Afrikassa.

Torstai olikin suoraan vastaus toiveisiini, sillä päivä oli kuuma ja aurinkoinen. Sain taas väriä pintaan ja energiaa. Sää oli myös tärkeä spreijausta ajatellen, sillä spreijaus on nyt osoittautunut pullonkaulaksi. Saimme paljon spreijattua. Puuvajakin saatiin päätökseen ja puita kaadettiin koko päivä. Päivän eräs kohokohta oli ruokatauko. Menimme ensimmäistä kertaa pelaamaan jalkapalloa ja 9 kaveria käytti tunnin taukonsa pelailuun. Meillä olikin kovat pelit. Kaikki olivat ihan innoissaan. Maaleina meillä oli vain kivet, yksi kivi molemmilla puolilla. Ensimmäistä maalia saatiinkin odottaa kauan, mutta pian teimmekin niitä paljon ja voitimme ottelun jotain luokkaa 6-1. Minustakin oli huippua päästä kunnolla riehumaan ja siellähän minä menin kuin yksi heistä. Ainoa ero oli vain, että heillä ei ollut kenkiä, mutta minä en halunnut pelata soralla ilman kenkiä, kun olen kuitenkin sellainen diiva. Taitavia pelaajia jokainen, joten oli mukava pelata kun kuviot pyöri ja syötöt meni kohilleen, vaikka yhteistä kieltä ei puhutakkaan. Sain iskältä luvan siivota yhden tasaisehkon alueen metsästä, no ei siellä ole kuin muutamia puita ja risuja. Siellä on kuitenkin nurmea, joten on vähän kivempi pelata. Vaan millähän sen nurmen leikkaa…hmm. Kiva, jos saan rakentaa sinne omanlaiseni urheilupuiston. Rakennan sinne jalkapallomaalit ja ehkä vielä lentopalloverkon. Aloitammekohan oman FC Salmiakki -joukkueen ja voitamme piirimestaruuden.

Torstaipäivä päättyi kuitenkin siihen, että lähdimme pois farmilta ja itse asiasta koko maasta. Lauantaina on nimittäin Hillsong United konsertti, johon olemme menossa, joten lähdimme jo nyt Joburgiin.

2 kommenttia »

  1. moi !
    upeaa varmaan päästä pelaamaan jalkkista paikallisten kanssa. Kuka tämä nic on?

    mama - 2.12.2008 21:58

  2. On joo! Ne on tosi kovia pelaamaan! Nic on yksi tuttu seurakunnasta.

    Lauri - 9.12.2008 12:30

Kirjoita kommentti