Matkalla

Etelä-Afrikka, Ranska, Suomi, Swazimaa - 6.9.2008 16:31

Heipä hei!

Tällä hetkellä olen Helsinki-Vantaa lentoasemalla portilla 21a. Tai teidän tätä lukiessanne en luultavasti enää ole täällä. Kello on 15:14 ja boardaus lennolle alkaa 15:30 ja lento lähtee 16:05. Tulin tänne jo hyvissä ajoin puoli kahdeksi. Mutta onneksi mitään viisumiasioita ei kyselty, ja sain boarding passin jo jatkolennolleni Pariisista Johannesburgiin. Hyvästelin jo siskoni ja äitini. Kenellekään ei tullut edes itku. Kaikki on hyvin.

Tänään aamulla sain vielä vieraita. Henkka ja Teemu tulivat herättämään minut. Hengailimme siinä pari tuntia ja hyvästelimme. Sain heiltä lahjaksi vielä hienon puukon, jossa on visakoivua ja poron luuta. Olin ajatellutkin ostaa puukon, koska sellaista minulla ei vielä ole, mutta en sitten ehtinytkään, joten tämä lahja oli todella osuva! Sìlle tulee varmasti käyttöä.

Tällä hetkellä tuntuu oikein innostavalta lähteä. Ilmakin on puoliaurinkoinen. Toivottavasti kaikki tuli nyt mukaan! Eikä se nyt niin tarkkaa ole. Kyllähän sitä elämässä pärjää ilmankin. Mutta tästä jatkan vielä lentoni odottamista.

Jatkan tähän samaan viestiin myös tunnelmia koko lentomatkalta Johannesburgiin.

Bienvenue en France, Paris! Eller hur?

Täällä siis! Lento Helsingistä sujui ihan mukavasti. Kone oli noin 40 minuuttia myöhässä ja matkalla oli aika paljon turbulenssia. Harmi ettei ollut enemmän myöhässä, koska viiden tunnin odotus täällä Charles de Gaullen kentällä ei ole järin kiinnostavaa. Tämä on vaikein, sokkeloisin, suurin ja yksi rumimmista kentistä jossa olen koskaan käynyt. Valtavan kokoinen ja epäselvä kenttä. Ei ihmekään, että sain ”kartan” Helsingistä löytääkseni porttini. Joka paikka on rakennettu betonista. Aivan uskomattoman kokoisia betonirakennelmia ja autoramppeja siellä ja täällä. Hauskaa on myös se, että lentokentällä kulkee moottoritie kiitoratojen alla, ja välillä se tulee näkyviinkin. La tour d’Eiffeliä en lentokoneesta nähnyt tai sitten näin, mutta se olisi ollut aika pettymys, koska näin useita korkeita torneja, mutta tämä yksi oli hieman korkeampi ja muista erillään, ei mitenkään vaikuttava. No, luultavasti se ei ollut se. Sen sijaan ruoka täällä kentällä on halpaa. 0,5 litran limu maksoi 1,6€ ja iso kolmiovoileipä 3€. Eli ihan Suomen kaupan hintoja. Helsinki-Vantaalla hinnat sen sijaan ovat tuplasti kovemmat. Lähden tässä käymään pihalla katsomassa auringon laskua.

No, saman tien täytyykin perua puheitani. Kun lähdin vähän seikkailemaan täällä niin kävikin ilmi, että onhan tämä ihan hieno kenttä kuitenkin. Aika hauska oli mennä tuollaisella junalla terminaalista toiseen. Jännä juttu oli se, että junassa ei ollut kuljettajaa, se oli vain joku robottijuna. Ja heti kun saavuin tänne porteille niin katsoin juomien ja ruokien hintoja. Vastaavat mitä ostin terminaalialuuelta maksavat täällä toisella alueella leipä 5,10€ ja juoma 3,30€. Löysin täältä PC-paikan, johon saan laturin kytkettyä niin ajattelin tässä sitten katsoa Madventuresia tai jotain odotellessa. Äitikin soitti juuri, hän oli kovin surullinen. Sitä se elämä on, joskus itketään joskus nauretaan.

Welcome to South-Africa, Johannesburg.

Lento Pariisista sujui oikein hienosti sillä sain nukuttua lennolla varmaan noin kahdeksan tuntia, mikä on aika ihme niissä olosuhteissa. Olinkin aika väsynyt heti kun koneeseen pääsin. Ruoka oli Air Francen lennolla hyvää, söin kanaa. Johannesburgiin tulimme parikymmentä minuuttia myöhässä. Viime kerralla, kun tulin niin matkatavarani oli hukattu. Silloin jouduin odottelemaan muutaman päivän ennen kuin sain ne. Tällä kertaa olin laittanut ruumaan rinkan ja erikseen räpylät muoviin käärittynä. Räpylät eivät kuulemma olleet saapuneet edes Pariisiin, mutta rinkan onneksi sain. Myöhästyneet matkatavarat lähetetään sitten Manziniin, Swazimaahan. Sen jälkeen ajoimmme Johannesburgista Mbabaneen nelisen tuntia.

1 kommentti »

  1. MOIKKA Lauri!!

    Lohdullista tietää , että olet päässyt turvallisesti perille ja kaikki hyvin.Kunhan vielä uimaräpyläsi tavoittavat sinut! Ja onneksi on tää blogi, josta saan tietoa liikkeistäsi, kun puhelimella sua ei tavoita .
    Lentokentällä hyvästit sujui iloisissa merkeissä, mutta kotona iski iso suru ja kaihomieli.nyyh!
    No tähän vain pitää tottua vähitellen.
    Kaikkea hyvää sinulle ja teille ja Hauskaa viikkoa farmilla !!

    mama - 7.9.2008 10:30

Kirjoita kommentti