Ensimmäinen viikko farmilla

Swazimaa - 13.9.2008 17:53

Sunnuntai 7. syyskuuta 2008

Aamulla kävimme kirkossa, joka oli vaihtanut paikkaa sitten viime kerran. Kirkosta oli upeat näkymät laaksoon. Kirkko oli muutenkin mukavan oloinen, olkikatto ja silleen. Siellä oli vieraileva puhuja Cape Townista saakka, joka piti hyvän puheen muun muassa siitä kuinka ”God is in you and also on you” eli Jumalan tulisi välittyä myös sinusta sen lisäksi, että se on sinussa. Hän puhui myös Gideonista, joka oli kaikkeista vähäisimmistä vähäisin, mutta silti Jumala käytti häntä. Ja myös kuinka meille on jo voima ja lahjat annettu. Jos Jumala kutsuu meitä johonkin, meidän ei tule vastata, ettei minulla ole voimaa tai mahdollisuutta toteuttaa tuollaisia suunnitelmia. Ei Jumala pyytäisi, jos meillä ei olisi. Hän on sen jo antanut. Sen vain täytyy tulla esiin.

Kirkon jälkeen jatkoimme suoraan farmille ja mukaamme tuli Neil perheineen. Asetin tavarani luksustelttaani, jossa on sänky, laatikko ja seisomakorkeus. Täällä on todella hyvä olla. Päivä oli kokonaan aurinkoinen ja kuuma, mutta ei läkähdyttävän kuuma. Laitoimme grillin tulille ja vähän ajan päästä tänne tuli myös Louie ja Nick perheineen. Nickin kanssa yritimme saada mönkijää toimimaan, mutta se ei vain suostunut lähtemään käyntiin. Se lupaili jo, mutta ei se silti kuitenkaan lähtenyt. Harmi, koska täällä on oivat maastot moiselle pelille, ja se on sitä paitsi todella tarpeellinen, koska täällä farmilla välimatkat ovat kuitenkin pitkät. Olimme jo oikeastaan syöneet, kun vielä Tuomas ja Pauliinakin tulivat tänne grillaamaan. Meillä on mukava leiri joen varrella, jossa on Landy (maasturi, jossa on teltta ym asumistarpeita), minun telttani ja vielä yksi omaanikin isompi teltta. Sen lisäksi on pieni katos, jonka alla on pöytä ja sen lisäksi on isompi pöytä puiden suojassa. Ja tosi paljon nuotiopaikkoja.

Farmi on edistynyt huimasti siitä, kun viimeksi täällä kävin. Täällä on todella paljon teitä, siltoja, pato, rakennuksia, vesijohtoja, työkoneita ja maatakin on jo kynnetty. Sen lisäksi bulldozerilla on tasoitettu maita ja rämemetsää joen varrelta on hakattu. Nyt täällä on helppo kulkea. Tuomaksen ja iskän kanssa lähdettiin vielä katsomaan paikkoja. Ajettiin lyhyt kierros lava-autolla tässä lähellä ja sitten lähdettiin ajamaan ison kukkulan päälle. Minä ja Tuomas seistiin lavalla, kun isä pujotteli kivien välistä mäkeä ylös. Ihan ylös asti ei päästy, koska autosta loppui polttoaine. Loppumatkan kävelimme huipulle. Ja sieltä oli todella avarat näkymät alla olevaan laaksoon, Manzinin kaupunkiin ja muille vuorille. On tässä vaan kerrakseen lääniä nyt hallussa! Vuorilta pois pääsimme aika kivasti vain vapaalla liu’utellen. Tuomaksella ja Pauliinalla oli myös kissa, joka oli oikein kaunis rotukissa Jenkeistä, mutta se pelkäsi avaria alueita. Sitä piti melkein koko ajan siis kantaa sylissä. Pauliina on tullut Swazimaahan HIV/AIDS projektiin YK:lle töihin. Vieraat lähtivät sitten ennen pimeän tuloa.

Nyt kello on 19:07 ja olen kyllä jo tosi väsynyt. Pihalla on ihan pimeää, mutta tähdet ja kuu valaisevat omalla sinertävällä sävyllään. Jossain sirisee heinäsirkat. Jossain kuuluu kummaa nakuttavaa ääntä, joka luultavasti kuuluu sammakolle. Jossain linnut sirpittävät. Taas kuului joku uusi ääni, en tiedä mikä se oli. This is Africa, TIA.

Maanantai 8. syyskuuta 2008

Nakutus, kalkatus, sirinä ja sirpsitys kuuluu taas. On maanantai-ilta ja kello 18:50. Odotan parhaillaan vuoroani kylpyyn. Söimme juuri lihaa ja paistettuja kasviksia sekä patonkia. Ensimmäinen työpäivä farmilla alkaa olla takanapäin. Se alkoi aamupalalla hieman ennen kello seitsemää. Tai silloin minä menin syömään ja olin sen verran hidas, etten ehtinyt päivän ensitohinoihin mukaan, jotka ilmeisesti alkoivat tasan seitsemältä. Lähdin sitten vaeltelemaan omin päin, kunhan olin syönyt ja muuten valmiina. Päivä alkoi sitten lava-auton kyydissä. Menimme katsomaan traktoria, jota jotkut olivat käyneet hiplaamassa. Traktorin kyntöterä oli myös loppuunkulunut, joten katsoimme sitä. Uusi käydään hakemassa pikapikaa, mutta ei tänään, sillä tänään on Swazimaassa public holiday, koska täällä oli 40 40 -juhlat lauantaina. Siinä juhlittiin 40-vuotiasta kuningasta ja samanikäistä itsenäistä Swazimaata. Hallitus oli kuulemma hankkinut parikymmentä uuden uutukaista bimmeriä. Tänne tuli ihmisiä ympäri Afrikkaa korkeine titteleineen. Mutta tähän päivään vielä. Päivä oli erittäin kuuma – noin 33 astetta – ja aurinkoinen. Tällä reissulla en ole nähnyt vielä yhtäkään pilveä, paitsi lentokoneessa. Pian täällä kuitenkin toivottavasti alkaa sataa. Ilma on aika pölyistä, kun täällä on paljon hiekkaa. Kyntäminen ja kaivaminenkin helpottuisi jos sataisi.

Hyvät naiset ja herrat. Tulin juuri kylvystä. Miten tuntuukaan kevyeltä ja raikkaalta kaiken tämän pölyn, hien ja öljyn jälkeen. Kylpy oli mitä mainioin. Sellaisessa kylvyssä olin viimeksi varmaan 15 vuotta sitten. Joen hiekkarannalle oli laitettu pressu, jonka päällä oli pieni amme ja jakkara, jossa oli pesuaineet. Vieressä oli vielä ämpärillinen kuumaa vettä, jos vesi viileni. Huh, ja niin kuumassa kylvyssä en ole koskaan käynyt. Se vain höyrysi. Toki se voi johtua myös vieressä olleista nuotioista. Aluksi en meinannut uskaltautua, mutta sitten ajattelin, että niin kuumassa kylvyssä kaikki ökkimönkijäisetkin saa kyytiä, ja niin mieleni rohkaistui. Siinä sitten istuskelin kuumassa kylvyssä nuotioiden ja kevyesti virtaavan joen vieressä ja katselin tähtiä ja kuuta, jotka niin kovasti yrittivät vielä valaista. Mikä mukavinta niin kylvyn jälkeen ei tullut ollenkaan kylmä, koska täällä pihalla on vieläkin parikymmentä astetta lämmintä.

Ja taas päivän muihin tapahtumiin. Traktorin kyntölaitteessakin oli pienet murtumat. Maa on kuitenkin niin kovaa ja kivikkoista täällä, että nuo laitteet joutuvat lujille. Päiväni kului paljolti auton kyydissä tutustuen vähän farmin menoon, henkilöihin ja töihin. Aamulla olinkin totaalisen out, mutta kun lähdimme Muzin (Mondayn) kanssa hakemaan läheiseltä farmilta jotain välikappaletta, jolla saataisiin traktorin renkaat täyteen vettä, niin tuon matkan aikana tutuistuimme ja tein ensimmäisen kontaktini mustaan paikalliseen. Vaihdoimme myös puhelinnumeroita siinä samalla. Monday on oikein todella mukava nuori mies. Kuulemma kovin kristitty ja puhuu myös hyvää englantia. Paljon aikaa kului myös siinä, kun aitaa tekeville miehille piti viedä vettä tynnyrikaupalla vuorille, koska vesi helpottaa kaivamista. Puoli kahden aikaan söimme pientä välipalaa, jonka jälkeen pidin siestaa pystyttämässäni riippumatossa. Sen jälkeen aikani kuluikin lähinnä Mondayn kanssa traktorin luona. Hän täytti renkaita vedellä ja minä otin hommakseni traktorin vuotavien putkien paikkauksen jesarilla ja nippusiteillä. Otin myös ensimmäistä kertaa uuden puukkoni käyttöön – voi pojat se on hyvä puukko! Kyllä taisivat yön Timot katsella hieman kateellisina siinä. Mutta näin, tältä tuntuu viettää 24 tuntia vuorokaudessa ulkona. Ei ollenkaan hullumpaa. Täällä farmilla ainakin tapahtuu koko ajan jotain…

Ps. Hyvää syntymäpäivää Paiju!

Tiistai 9. syyskuuta 2008

Another day at the farm is behind. Huh, jos kaipaa raitista ilmaa, pysyä kunnossa, haasteita, onnistumisia tai muuta tekemistä niin tervetuloa farmille töihin. Täällä paras kaverisi on pari työhanskoja. Niillä hommat pysyy hanskassa eikä ote pääse lipsumaan. Jos haluat vain chilaksaa, ei tämä ole ehkä juuri se paikka, josta kannattaa aloittaa. Ainakaan tässä vaiheessa. Afrikkahan on melko casual, mutta täällä ranchilla tosiaan on tuhat ja yksi asiaa hoidettavana ja huolehdittavana. Se aika, kun aurinko paistelee, yritetään käyttää tehokkaasti, koska kun ilmasta loppuu kuumuus, joka pitää aurinkoa ylhäällä, tulee nopeasti pimeää, jolloin ei juurikaan voi tehdä enää mitään. Tällöin nautitaan yleensä päivän suuri ruoka, joka täällä preerialla on yleensä grillilihaa ja jotain muuta. Ruokailua valaisee kuu ja tähdet, jotka pysyvät vielä ylhäällä, koska ne ovat aurinkoa paljon pienempiä ja ilma on vielä riittävän lämmintä niitä nostattamaan.

Noniin, juuperijaaperit sikseen. Heräsin tänään melkein 11 tunnin yöunien jälkeen silti väsyneenä ja unen pöperöissä lähdin kastelemaan kuivaa rinnettä. Sadnlisti nenääni tunkeutui voimakas aromi, joka tulee kun lähtee renkaat rajusti pyörien liikkelle. Täällä ei kuitenkaan ole pikitietä hajuaistin kantamissa, joten avasin silmäni ja näin mustan vuoren, paljon savua ja leviävän tulen. Jossain vaiheessa yötä kuiva heinikko oli alkanut palaa, emmekä olleet huomanneet mitään. No, ei siinä mitään, työhanskat käteen niin johan oli taas hommat hanskassa. Onneksi leirimme ja palavan heinikon välissä on hiekkatie niin tuli ei päässyt vahingoittamaan meitä. No tästä innoittuneina päätimme antaa infernaalisen kurjuuden levitä ja käärmeiden paeta jalkojensa edestä! Koko päivän poltimme massiivisesti maata. Ilma on aika savuinen ja on vähän sellainen nokikolarimainen olo, tiedättehän te sen!

Jaarittelut sikseen, asiaan. Lähdimme Heatherin kanssa käymään Matsaphassa ostamassa sitä sun tätä. Täältä täytyy kuulemma melkein joka päivä käydä kaupungissa asioilla. Mahtisaappaan ajelee sellaisen puoli tuntia. Ostimme sieltä traktoriin varaosia kuten uuden kyntöterän, chiselin, sen lisäksi kävimme ruokakaupassa, shellillä hakemassa dieseliä farmille, kyselemässä asioita ja hintoja liittyen farmaukseen, haimme puolitoista tonnia soraa ja mitähän vielä. Matkalla teimme heti päivän hyvän työn ja kyyditsimme neljää liftaajaa. Sen lisäksi siirsimme leirimme joen toiselle puolelle ja vähän kauemmas vedestä, koska siellä on varjoisampaa ja turvallisempaa sateiden alkaessa. Minun telttaani ei kylläkään vielä siirretty, koska sille täytyy raivata ja tasoittaa tilaa metsästä. Mutta varjoon kaipaa jo kyllä kiitos. Tänäänkin täällä oli 40 astetta lämmintä. Kun päätä alkaa särkeä, huomaa että on vajareissa ja täytyy tankata nestettä. Jokivesi muuten on erittäin hyvän makuista ja silmämääräisesti ainakin puhdasta. Ei siinä mitään ongelmaa. Ja hyvä juttu vielä, että näinkin kuivassa se jaksaa tuottaa uutta vettä jatkuvasti. Niin joo, ja sitten sain tänään itse ajella autolla täällä. Muun muassa vein vettä pari tynnyrillistä vuorille autolla. Sinne oli aika jännä ajaa, koska ei ole mitään tietä, vaan täytyy ajaa rinteessä kiviä pujotellen. Moneen muuhun paikkaan täällä on kyllä tehty ihan hyvät tiet. Päivän kruunasi vielä se, että traktori simahti. Sen verran selvitimme vikaa, että starttimoottorille ei mene virta. Johdoissa on jotain vikaa. Katsomme sitä huomenna. Vastoinkäymisiä tulee, mutta ne kuuluu haasteisiin. Likaisena, pölyisenä, nokisena ja öljyisenä oli auvvoisaa päästä taas rauhassa istuskelemaan kuumaan kylpyyn katselemaan Mr. Moon & The Stars -showta. Nyt kello onkin jo ennätyksellisen paljon, 20:20. Paras mennä nukkumaan. À demain!

Keskiviikko 10. syyskuuta 2008

Huh, mikä päivä. Olipahan taas aurinkoa ja lämpöä liki 40 astetta. Päivä alkoi tavanomaisesti aamupalalla kello 6:30 ja seiskalta oltiin hommissa. Mentiin korjaamaan traktoria. Starttimoottorille menevä positiivinen johto oli aika katastrofaliinen, joten saatiin värkättyä siihen uusi tilalle. Valitettavasti tämäkään ei meitä auttanut, joten omat niksit oli käytetty. Kävin hakemassa yhden työntekijän veljen, joka on sähkömies. Kaverin nimeä en tiedä, mutta selässä luki sappi. Jonkun ajan tilannetta tarkkailtuaan hän löysi vian. Virtalukosta startille menevä virta ei kulkenut, jonkunlainen herätevirta kai. Hän ei alkanut korjailemaan vanhoja liitoksia, vaan veti vain oman vähän oikaisten. Startti saatiin hyrräämään. Mutta traktori ei vain käynnistynyt vieläkään. Taas jonkun aikaa tarkasteltiin siinä. Laitettiin bensaa ilmanottoon ja kone pyöri hetken. Löydettiin uusi vika. Kone ei saa polttoainetta. Yritettiin ottaa ilmat pois putkistosta, mutta ei tuottanut tulosta. Testatessa huomasimme, ettei polttoainetta tule mihinkään. Pitkän ja monimutkaisen työn jälkeen saimme traktorin bensatankin pois ja otimme polttoainepumpun esiin. Pumppu ei pumpannut. Se oli aivan tukossa. Tyhjensimme sen ja pitkän ajan kuluttua saimme hommat taas kasaan. Mutta traktori ei lähtenyt käyntiin vieläkään… Kähvelsimme uudestaan bensaa mazdan koneesta ja laitoimme sitä ilmanottoon. Ja hups vain traktori pärähti taas käyntiin ja pysyikin käynnissä. Mutta sammui kyllä taas sitten, koska tyhjäkäynti oli liian pienellä. Säädimme sen vielä kohdalleen ja voila! Ei muuta kuin kyntöosa takaisin kiinni ja menoksi. No, traktorin peräosa ei suostunutkaan säätymään, joten emme voineet laittaa kyntöjuttua kiinni. Vähän aikaa traktorilla päristeltyä kokeilimme uusiksi ja hydraliukka alkoi taas toimia. Saimme kyntövehkeen kiinni. Loppu hyvin kaikki hyvin. Kello oli 17:01, kun lopetimme. Aurinko alkoi vähitellen laskea, joten kävin heittämässä sähkömiehen takaisin kotiin ja kiittelin kovasti. Hän oli oikein mukava kaveri. Palkkaa tästä noin 8 tunnin työpäivästä hän sai reilut 20 euroa, mikä on kyllä sinänsä ihan hyvin. Emme olisi ikinä selvinneet ilman hänen apua. Toivottavasti kyntö saa huomenna taas jatkua.

Heather kävi tänään vielä Mbabanessa asioilla ja mönkijän korjaukseen. Siinäpä se suunnilleen oli. Niin joo, ja näin illalla pilviä ensimmäisen kerran! Huomiseen, kohti uusia haasteita.

Torstai 11. syyskuuta 2008

Tänään oli sateinen ja kylmä päivä. Lämpötila oli siinä 10-15 asteen hujakoilla sanoisin, en sitä hirveämmin seuraillut. Koko vuoristomme oli pilvien peitossa emmekä nähneet kertaakaan aurinkoa. Tällaisena päivänä istuskelimme paljon nuotion ääressä lämmittelemässä, koska tuuli vielä viilensi ilmaa. Kävin viemässä autolla muutaman tynnyrillistä vettä vuorilla aitaa tekeville miehille. Olosuhteet siellä oli suhteellisen jäätävät, koska tuuli oli raju. Eteensä ei nähnyt juuri mitään. Autollakaan en kovin ylös päässyt, koska rinne oli niin liukas. Muutoin olimme taas vaihteeksi traktorin kimpussa. Tällä kertaa paikalle saapuivat itse John Deerin mekaanikot, jotka korjasit kyntöpään vian. Sähköissä oli jotain häikkää. Aloimme tänään kaivaa myös saunan perustuksia. Tutustuin Kaiseriin, joka on mukava heppu. Hän on huomenna täällä viimeistä kertaa koska täällä alkaa ensi viikolla koulu. Tällaisena viileänä päivänä tuli juotua aika vähän vettä. Ihme, miten lämpötila voi lyhyessä ajassa muuttua niin paljon. Hyh! Ainiin, ja siirsimme telttani uuteen paikkaan joen toiselle puolelle, ja sänkyni kastui sateessa, koska se piti ottaa teltasta pois. Onneksi otin mukaan makuupussini.

Perjantai 12. syyskuuta 2008

Sateinen ja kylmä ilma jatkuivat. Onneksi otin mukaan sadevaatteet ja pipon. Tänään meillä oli taas vaihteeksi ongelma traktorin kanssa. Yritimme mennä kyntämään maata, mutta traktorin pyörät sutivat märässä maassa eikä diff lock toimi, joten kynnöstä ei tullut mitään. Täytyy odottaa, että maa kuivuu, jos kuivuu. Mutaketjut renkaisiin voisi myös olla ratkaisu. Sen lisäksi jatkoimme saunan perustuksia. Teimme nyt tukipilarit. Huomenna ajattelimme vielä vahvistaa niitä vähäsen. Tänään ei ollut kovin kiireinen päivä. Mutta vapaa-aikaa ei ollut, sellaista ainakaan, että olisi lukenut kirjaa tai tehnyt muuta. Koko ajan olin jossain vähintäänkin katselemassa, miten hommat etenee. Nyt tekisi jo kovasti mieli päästä pelaamaan lautapelejä, katsomaan leffaa tai jotain muuta rentouttavaa. Akkukin loppuu koneesta pian. 20 minuuttia jäljellä. Olen tutustunut väistämättä traktorikuskiin, koska traktorin kanssa on tullut vietettyä paljon aikaa. Sipho on todella mukava ja omalla tavallaan hassu kaveri. Aika hiljainen ja omiin oloihin vetäytynyt, mutta silti sosiaalinen ja hauska. Hymyilee paljon. Kaikilla näillä afrikkalaisilla on mahtava hymy! Yhden työntekijän nimi on Happy, koska hän laulelee ja hymyilee koko ajan.

Lauantai 13. syyskuuta 2008

Tänään oli taas aurinkoinen ja lämmin päivä. Oikeastaan oli vähän pilviäkin, mikä hämäsi minua sen verran, että onnistuin polttamaan naamani. Huuleni ovat myös kuin tulessa. Tänään teimme osan saunan perustuksista uusiksi ja pääsimme vihdoin kyntämään maata, koska aurinko oli kuivannut maan. Aluksi traktorin kyntöosa ei taas toiminut. Katsoimme sulakkeita ja vähän hioin niitä rautasahalla ja sitten kyntöosa mikä ikinä onkaan alkoi taas toimia. Farmin läpi pyöräili maastopyöräilijä nimeltä Carlos. Hän oli harjoittelemassa seuraavaan kisaansa, jossa pyöräiltäisiin 180km kolmena päivänä vuoristossa. Carlosilla ei ollut mikään kummoinen pyörä, Trek jossa ei ollut edes etujousia. Vaihdoimme puhelinnumeroita siltä varalta että lähtisimme joskus pyöräilemään jos saisin jostain pyörän.

Tulimme nyt kotiin ja söimme. Kello on 17:50. Aiomme mennä saunaan. Ensimmäinen farmiviikko on takana. On mukava päästä pitkästä aikaa sähkön pariin. Oli aika yllätys nähdä itsensä pitkästä aikaa peilistä. Naama oli ihan pölyinen ja musta ja jotain kuraläikkiä ja muuta. Viikko kulunut saapumisestani. Tähän saakka selvitty ilman komplikaatioita.

9 kommenttia »

  1. Joku urpo murtautui palveluntarjoajan kaikkiin sivustoihin ja jouduin uusimaan hieman blogisi etusivua. Päivittelin myös blogin ja parit pluginit ja loin ittelleni käyttäjätunnuksen.

    Kuvat uupuu? Kait me saadaan joskus niitäkin :P. Idea: otat joka viikko ittestäs pärstäkuvan niin pystyy seuraamaan kuinka muutut. Malli: http://www.youtube.com/watch?v=m7dnGo_2tZA

    Mika - 13.9.2008 20:24

  2. No voi höhhelis. Kiitos atk-avustasi! Kait se Urpo joutui korvaamaan vahingoistaan?

    Kuvia ei ole tullut huikeasti otettua. Ei ole ollut aikaa kanniskella kameraa mukana. Eikä se oikein sovellu työmaalle. Välillä voi räpsästä kuvan pari. Sen lisäksi kuvat täytyy editoida ja uppia tänne. Farmilla ei siihen ainakaan ollut vielä aikaa. Nyt kuitenkin päivitin vähän kuviakin… Tuskin pystyn tuota videota katsomaan.

    Lauri - 14.9.2008 17:10

  3. Jotain lähi-idän hakkereita ne oli joten tuskin tulee saamaan mitään tuomiota.

    Mika - 14.9.2008 17:49

  4. Melko karu mesta… mutta varmasti mielenkiintoinen. Sitten KUN menet inttiin niin ton kokosessa teltassa nukkuu 5 henk. :P

    Tuomo - 14.9.2008 18:59

  5. No voi höhhelis. Kiitos atk-avustasi! Kait se Urpo joutui korvaamaan vahingoistaan?

    Kuvia ei ole tullut huikeasti otettua. Ei ole ollut aikaa kanniskella kameraa mukana. Eikä se oikein sovellu työmaalle. Välillä voi räpsästä kuvan pari. Sen lisäksi kuvat täytyy editoida ja uppia tänne. Farmilla ei siihen ainakaan ollut vielä aikaa. Nyt kuitenkin päivitin vähän kuviakin… Tuskin pystyn tuota videota katsomaan.

    Mulla on nyt paljon kuvia lisättynä viesteihin, mutta en saa niitä lähetettyä…

    Lauri - 14.9.2008 20:25

  6. Kiitos onnitteluista ja superia ku muistit! Sain kukkia Kikalta ja ne soittiki mulle skypella ja Tahlia laulo 3 kertaa paljon onnea vaan (suomi,enkku,kiina).

    Näyttää luonto kyllä siellä aika karulle, ei edes tunnistaisi samaks paikaks. Onneksi sulla on siellä teltassa sänky. Sulla vaikuttaa kyllä olevan paljon puuhasteltavaa siellä, hehe. Toivottavasti saat levättyäki välillä.

    Katoin tänään muumijakson missä Nuuskamuikkunen lähti etelään. Epäreilua kun mäkin haluaisin.

    Terkkuja isälle ja Heatherille paljon!

    paiju - 14.9.2008 21:21

  7. Aika toimintatäynnä ja siisti viikko oli sulla tekstistä päätellen. Työhommat vaikutti aika vaihtelevilta ja mielenkiintosilta. Mielenkiintosta on varmasti tutustuu noihi heppuihin kanssa ja siihen kulttuuriin siellä. Tääl me aina ootellaan sua nuorteniltoihin ja peli-iltoihin, mut sit joku aina kertoo ettet täl kertaa pääsekkää;D Ei muutaku tsemppiä vaan!

    Henri - 16.9.2008 14:51

  8. MoiX. Ootko nähny paljon käärmeitä. Ootko kalastellu yhtää?

    Ville Latvala - 17.9.2008 15:38

  9. Heh :D Kiitos kommenteista!
    Ootteko pitäny peli-iltoja siellä sitten?

    En oo nähnyt vielä yhtään käärmettä, mutta hämähäkkejä oon nähnyt. En oo ehtiny vielä kalastella.

    Jep ja vielä näyttää karulta joo kun ei ole satanut moneen kuukauteen, mutta pian alkaa vihertää.

    Lauri - 20.9.2008 13:10

Kirjoita kommentti